Maataloudessa voi jo nyt saada korvausta pölyttäjäkaistojen jättämisestä. Kuva: Sanne Katainen
Valtion varat eivät riitä ennallistamistoimien toteuttamiseen – Mykkänen kaavailee yrityksiä mukaan: ”Tarvitsemme tähän jotain uutta”
Yritykset voivat olla ratkaisu mittavien ennallistamistoimien toteuttamiseen. Valtion varat kattavat vain murto-osan.
On aivan keskeistä, että yksityiset maanomistajat saavat mahdollisuuden rahoittaa ennallistamistöitä omilla alueillaa, Kai Mykkänen sanoo. Kuva: Reijo HaukiaEnnallistamisasetuksen toteuttaminen Suomessa vaatii yritysten rahoitusta, sanoo ilmasto- ja ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.).
”On keskusteltu teollisuuden, maanomistajien ja eri sidosryhmien kanssa siitä, miten voivottelun sijaan käärittäisiin hihat ja löydettäisiin tavat kanavoida yritysrahoitusta niin, että maanomistajat voisivat tienata ennallistamisella, kun valtiolla ei pysty koko tarvittavaa ennallistamisen kiihdyttämistä toteuttamaan”, Mykkänen sanoo.
Hänen mukaansa toistakymmentä yritystä suunnittelee panoksia luontotyön rahoittamiseen.
”Pullonkaula tässä on se, että moni, joka voisi rahoittaa ja haluaa kääntää yrityksensä toiminnan nettona luontopositiiviseksi, pelkää sitä, että ajautuuko tässä viherpesuun.”
Suomessa julkaistiin syksyllä asetus ekologisesta kompensaatiosta. Se luo tarkan kaavan sille, miten ennallistamistoimia verrataan toisiinsa. Ekologisen kompensaation toimia mitataan luontoarvohehtaareilla.
”Kasvava määrä yrityksiä mittaa paitsi hiilijalanjälkeään, myös luontojälkeään.”
Maanomistajille yksityisen rahoituksen tuominen mukaan ennallistamistoimiin on hyvä uutinen. Mikä saa yritykset lähtemään mukaan moiseen?
”Kasvava määrä yrityksiä mittaa paitsi hiilijalanjälkeään, myös luontojälkeään, ja haluaa kääntää sen nettona luontopositiiviseksi”, Mykkänen sanoo.
Luonnon ennallistaminen liittyy myös yritysten vastuullisuusraportointiin. Uutta raportoitavaa on EU-säädösten mukana tulossa lisää esimerkiksi yritysvastuudirektiivin ja kestävän rahoituksen taksonomian muodossa. Lisäksi kuluttajat ovat kiinnostuneita yrityksistä, joiden toiminta on vastuullista.
”Maa- ja metsätaloudessa meillä on myös elintarvikeyrityksiä ja puunostajia, jotka maksavat jo vapaaehtoista bonusta luontoteoista. Lantmännen ainakin maksaa pölyttäjäkaistoista viljelyn yhteydessä ja Metsä Group tekopökkelöistä ja muista päätehakkuun yhteydessä tehtävistä luontotoimista.”
Tällainen yritysten tarjoama luontokompensaatio luo pohjan yritysten kasvaville luonnonhoitotoimille.
Mykkänen ei halua arvailla sitä, mitkä ennallistamisen kokonaiskustannukset ovat ja miten ne jakautuvat yritysten ja valtion rahoittamien yksityismaiden kohteiden sekä valtion mailla sijaitsevien kohteiden välille.
”Käytännössä tässä on paljon kiinni siitä, miten kansallinen ennallistamissuunnitelma tehdään”, Mykkänen sanoo.
”Tarve on jopa satoja miljoonia euroja vuodessa, jos halutaan pysäyttää luontokato ja edistää luonnon tilan paranemista. Käytämme ennallistamiseen kymmeniä miljoonia euroja valtiollisia voimavaroja. Siitä voi jo nähdä, että kyllä me tarvitsemme tähän jotain uutta.”
Etelä-Suomessa valtaosa metsistä on yksityisen maanomistajien omistuksessa.
”On aivan keskeistä, että yksityiset maanomistajat saavat mahdollisuuden rahoittaa ennallistamistöitä omilla alueillaan.”
”On päätetty, että luonnonsuojelun määrärahat pysyisivät noin 100 miljoonan euron vuosittaisella tasolla tämän vaalikauden ajan.”
Näillä näkyminen yksityisten maiden suojeluun tarkoitetun Metso-ohjelman 96 000 hehtaarin suojelutavoite tullaan saavuttamaan ennen vuoden 2025 loppua. Ohjelma tulee jatkumaan kuluvan kauden päätyttyäkin, Mykkänen vakuuttaa.
”On päätetty, että luonnonsuojelun määrärahat, joihin Metso-ohjelmakin kuuluu, pysyisivät noin 100 miljoonan euron vuosittaisella tasolla tämän vaalikauden ajan”, Mykkänen sanoo.
”Sillä – ja myös Helmi-ohjelmalla, joka rahoittaa nimenomaan ennallistamistöitä eikä suojelua – tulee olemaan merkittävä rooli.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
