Punasotkan vähenemistä ei ole saatu pysäytettyä − tänä keväänä havaintoja harvinaisen vähän
Viime vuosina punasotkakannat ovat kääntyneet laskuun, eikä syytä taantumalle tiedetä. Ainakin vesistöjen umpeenkasvu ja kuivattaminen ovat voineet olla punasotkalle haitallisia.Tilaajalle
Juhlapukuisen punasotkakoiraan pää ja kaula ovat ruskeanpunaiset, rinta ja pyrstön ympäristö mustat ja muu puku vaalean tuhkanharmaa. Kuva: Hannu HuttuPunasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lintulajiksi. Valtakunnallisen vesilintukantojen seurannan mukaan sen pesimäkanta on vähentynyt vajaassa 40 vuodessa jopa 96 prosenttia ja kymmenessä vuodessa 69 prosenttia. Vuonna 2018 niitä arvioitiin pesivän Suomessa enää 600–750 paria.
Tiira-lintutietopalvelun havaintoaineisto vuosilta 2007–2024 kertoo punasotkan vähenemisen jatkuvan edelleen. Punasotkan keväiset yksilömäärät ovat jakson aikana pudonneet noin kolmannekseen.
Kevät 2024 oli lajille jakson huonoin.
Birdlife Suomen mukaan tänä keväänä punasotkahavaintoja on saatu harvinaisen vähän. Punasotkan vähentyessä myös suuret kevätkerääntymät käyvät yhä harvinaisemmiksi. Kevään 2024 suurin punasotkakerääntymä oli 54 yksilöä Salon Isosuolla 21.4.
Viimeisen kerran yli sadan punasotkan kevätkerääntymä on havaittu Suomessa vuonna 2019. Jaksolla 2007–2024 punasotkia on havaittu enimmillään 263 yksilöä Kouvolan Pyhäjärvellä 20.4.2010.
Punasotkan tunnistaa punaruskeasta päästä, mustasta etuosasta ja harmaankirjavasta selästä. Kooltaan se on pienehkö, joskin tukkasotkaa kookkaampi.
Punasotka on tällä hetkellä riistalintu, mutta sen metsästys on maa- ja metsätalousministeriön asetuksella ollut jo kielletty kokonaan vuodesta 2018 lähtien. Maa- ja metsätalousministeriö on jatkanut punasotkan metsästyskieltoa kolmella vuodella.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
