Porojen laidunnuksen todettiin vaikuttavan tunturiniityillä siihen, millaisia hyönteisyhteisöjä sekä kasvien ja pölyttäjien välisiä suhteita alueella esiintyy. Kuvituskuva. Kuva: Timo Heikkala
Tutkimus: Porojen laidunnuksella luultua suurempi vaikutus arktisen tundran kukkiin ja hyönteisiin
Porojen laidunnuksen vaikutukset eivät tuoreen tutkimuksen perusteella rajoitu vain laidunalueen kasvien määrään tai kasvillisuuden rakenteeseen.Tilaajalle
Tutkimuksessa seurattiin kukissa vierailevia hyönteisiä kahdella kokeellisella tutkimusalueella Kilpisjärvellä. Kuva: Nicolina Johanson / Oulun yliopistoPorojen laidunnus muokkaa arktisen tundran kukkien ja hyönteisten suhteita jopa voimakkaammin kuin ravinnelisäys, kertoo Oulun yliopisto.
Tutkimus julkaistiin elokuussa 2026 arvostetussa tieteellisessä Global Change Biology -lehdessä.
Kilpisjärvellä suoritettu pitkäaikainen koe osoitti, että laidunnuksen vaikutukset ovat erityisen voimakkaita karulla tundralla.
Eniten hyönteisiä houkuttelivat laidunnukselta suojatut tunturiniityt.
Tutkimuksessa seurattiin kukissa vierailevia hyönteisiä kahdella kokeellisella tutkimusalueella. Toinen sijaitsi puurajan yläpuolella, tundralla karuissa tunturiolosuhteissa, toinen koealue oli ravinteikkaammalla tunturiniityllä tunturikoivuvyöhykkeessä.
Vuonna 2014 perustetuilla tutkimusalueilla verrattiin porojen laiduntamia ja laidunnukselta suojattuja koealoja sekä ravinteiden lisäyksen vaikutuksia.
Ravinteiden on arvioitu lisääntyvän tulevaisuudessa, kun ilmaston lämpeneminen muuttaa niukkaravinteisia alueita ravinteikkaammiksi. Ravinteet suosivat nopeasti kasvavia lajeja, mikä voi kaventaa kukkivien kasvien lajikirjoa.
Laidunnuksen poistaminen oli tutkimuksessa keskeisin tekijä, joka vaikutti hyönteisten kukkavierailuihin. Vaikutukset olivat voimakkaampia karulla tunturiniityllä kuin ravinteikkaammalla tunturikoivikon niityllä.
”Monet arktiset kasvit ovat riippuvaisia hyönteisten suorittamasta pölytyksestä.”
Porolaidunnuksen ekologisista vaikutuksista on Suomessa keskusteltu muun muassa jäkälikköjen, kasvillisuuden kulumisen ja hiilenkierron näkökulmista.
Myös uusi poronhoitolaki edellyttää porolaidunten kestävän käytön suunnittelua. Tuore tutkimus osoittaa, että laidunnuksen vaikutukset ulottuvat myös pölyttäjien monimuotoisuuteen.
”Tulokset tarjoavat uusia mahdollisuuksia porolaidunten kestävän käytön arviointiin”, kertovat tutkijat Oulun yliopiston tiedotteessa.
Porojen laidunnuksen todettiin vaikuttavan Käsivarren tunturiniityillä siihen, millaisia hyönteisyhteisöjä sekä kasvien ja pölyttäjien välisiä suhteita alueella esiintyy.
Laidunnuksen estäminen lisäsi paitsi pölyttäjien ja muiden kukissa käyvien hyönteisten määrää myös hyönteisheimojen rikkautta ja hyönteisten vierailuja kasveissa.
”Monet arktiset kasvit ovat riippuvaisia hyönteisten suorittamasta pölytyksestä”, muistuttaa Oulun yliopiston yli-intendentti Risto Virtanen.
Tutkimuksessa keskeisin tekijä oli laidunnuksen poistaminen. Se vaikutti hyönteisten kukkavierailuihin. Havaitut vaikutukset olivat voimakkaampia karulla tunturiniityllä kuin ravinteikkaammalla tunturikoivikon niityllä.
Hyönteisten määrä ja hyönteisheimojen rikkauden havaittiin kasvavan kukkien määrän lisääntyessä. Sen sijaan kukkivien lajien suurempi määrä ei samaan tapaan lisännyt hyönteisten määrää.
”Tulokset viittaavat siihen, että pohjoisissa ympäristöissä kukkien runsaus voi olla hyönteisille tärkeämpää kuin kukkivien kasvilajien määrä”, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Nicolina Johanson.
Laidunnuksen vaikutukset eivät siis tutkimuksen perusteella rajoitu pelkästään kasvien määrään tai kasvillisuuden rakenteeseen.
Muutokset kasvillisuudessa heijastuvat tutkijoiden mukaan myös siihen, mitkä hyönteiset vierailevat kukilla ja miten monipuolisia kasvien ja hyönteisten vuorovaikutusverkostoja muodostuu.
”Tulokset viittaavat siihen, että pohjoisissa ympäristöissä kukkien runsaus voi olla hyönteisille tärkeämpää kuin kukkivien kasvilajien määrä.”
Tuore tutkimus korostaa, että porolaidunnuksen vaikutuksia arktisiin ekosysteemeihin on tärkeää tarkastella koko eliöyhteisön näkökulmasta.
Esimerkiksi laidunnuksen alueellinen ja ajallinen vaihtelu, kuten kiertävä tai myöhemmäksi ajoittuva laidunnus, voi tutkijoiden mukaan olla tärkeää pölytyksen kannalta.
”Ajoitus vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja millaisia kukkia tunturiluonto tarjoaa hyönteisille”, Virtanen toteaa.
Tutkimus toteutettiin Kilpisjärven alueella osana kansainvälistä Nutrient Network (NutNet) -koetta.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
