Poronhoitoalue tarjoaa porobuffetin suurpedoille – vahinkoja yritetään suitsia vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla

Suurin osa suurpetojen metsästyksestä tapahtuu poronhoitoalueella vahinkoperusteisilla poikkeusluvilla. Ainoastaan karhua on metsästetty Lapissa kiintiöperusteisesti. Viime vuonna maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisesti läntisen poronhoitoalueen karhunpyyntikiintiö oli 15 karhua ja itäisen poronhoitoalueen kiintiö 70 karhua.

Riistakeskuksen tilastojen mukaan poronhoitoalueella on saatu kuluvana metsästysvuonna 25/26 poikkeusluvilla saaliiksi 33 sutta, 31 ilvestä ja neljä ahmaa. Tilasto kattaa ajanjakson 1.8.25–19.1.26.

Riistakeskuksen tietojen mukaan kuluvana kalenterivuonna on toistaiseksi saatu saaliiksi kaksi ahmaa (Hyrynsalmi ja Utajärvi), 13 ilvestä, eikä toistaiseksi yhtään sutta.

Metsästysvuonna 24/25 saaliiksi saatiin 80 ilvestä, 35 sutta, seitsemän karhua ja neljä ahmaa.

Paliskuntain yhdistyksen mukaan vuosista 2022–2023 lähtien poronhoitoalueella vahinkoperusteisesti kaadettujen susien määrä on noussut noin 50:een vuodessa, kun aiempina vuosina vastaava luku oli vain 10–20.

Myönnetyt poikkeuslupamäärät ovat paljon saalislukuja suurempia. Poikkeuslupien yhteenlaskettu lupamäärä on osin kumuloituva, koska osa poikkeusluvista voi olla myönnetty samoille alueille ja samoille eläimille. Yksi poikkeuslupa on voimassa kerrallaan enintään 31 vuorokautta eikä saalista aina tuon ajan puitteissa saada.

Kaikkien suurpetojen aiheuttamat porovahingot ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvun aikana. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisen osalta kansallisen tuen enimmäismäärä on kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Jo vuonna 2024 petojen porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen suuruus on yhteensä noin 11 miljoonaa euroa eli komission asettama maksukatto ylittyi. Suomen poronhoitajia edustava Paliskuntain yhdistys on esittänyt maksukaton nostamista 20 miljoonaan euroon.

Yhdistys arvioi, että viime vuonna petojen jäljiltä löydettiin yli 6 000 poronraatoa vaikka arvioiden mukaan vain joka viides suurpedon tappama poro löydetään. Vuonna 2025 susivahinkoja on löydetty 18.12. mennessä 2 090 kappaletta. Korvausmäärältään tämä tarkoittaa 2,91 miljoonaa euroa.

Ennuste vuoden 2026 vahinkotasosta on lähes 14 miljoonaa euroa. Etenkin susivahinkojen määrä on kasvanut voimakkaasti.

Tämän arvioidaan johtuva siitä, että Venäjältä Suomeen tulleilla susilla on ollut merkittävä vaikutus poronhoitoalueen tilanteeseen. DNA-tutkimusten mukaan myös noin 80 prosenttia viime vuosina poikkeusluvilla kaadetuista susista on ollut peräisin Venäjältä.