Puusta pesualtaita valmistava Woodio otti käyttöön kotimaisen havupuuhakkeen ja tähtää luksusristeilijöille

Suomalainen Woodio valmistaa puuhakkeen ja hartsin sekoitusmassasta pesualtaita, wc-istuimia, kylpyammeita sekä erilaisia allastasoja kylpyhuoneisiin ja keittiöihin.

Yhtiön kehittämä materiaali on pintakäsittelyn jälkeen helppohoitoista, sileää ja täysin vedenkestävää. Samalla Woodion puu­komposiittikalusteet kestävät kulutusta ja iskuja paremmin kuin perinteiset keraa­miset kalusteet.

”Jos keraamiseen käsienpesualtaaseen putoaa hajuvesipullo, altaan pintaan tulee pieni särö. Meidän tuotteissamme pinta kestää vastaavan iskun”, kertoo Woodion toimitusjohtaja Terja Koskenoja.

Woodion kalusteiden hiilijalanjälki on 50–70 prosenttia pienempi kuin keraamisten kalusteiden. Keramiikka poltetaan korkeissa lämpötiloissa, mikä vaatii paljon energiaa. Lisäksi keraamiset kalusteet ovat painavampia, mikä lisää kuljetuksessa tarvittavaa energiaa.

Puukomposiitin keveys on erityinen myyntivaltti luksusristeilijöissä. Woodion tavoitteena on varustaa Turussa Meyerin telakalla valmistettavat risteilyalukset kalusteillaan.

”Laivassa voi olla 4 000 hyttiä. Jos jokaisen hytin kylpyhuonekalusteista säästyy painoa useita kymmeniä kiloja, se on merkittävä kevennys laivan massalle”, Koskenoja huomauttaa.

Woodion kylpyamme esiteltiin touko-kesäkuun vaihteessa EU-päättäjille Brysselissä. Tämä kuva on Woodion esittelytilasta Helsingissä. Kuva: Maria Miklas

Woodion käyttämästä hartsista puolet on nykyään biopohjaista. Kyseessä on uusi avaus kemianteollisuudessa, sillä biohartsia ei ole aikaisemmin valmistettu. Woodio on toiminut pilottiasiakkaana ulkomaiselle hartsinvalmistajalle.

Suomessa Woodion komposiittituotteet ovat herättäneet huomiota jo vajaat kymmenen vuotta. Ne ovat voittaneet palkintoja ja yleisöäänestyksiä muun muassa Uusi puu -innovaatiokilpailussa sekä asunto- ja sisustusmessuilla.

Nyt Woodio kasvattaa ulkomaista myynti­organisaatiotaan ja aikoo valloittaa Euroopan kylpyhuoneet ja keittiöt. Lontoossa yhtiö sai muutamassa viikossa tuotteensa myyntiin luksuskylpyhuoneita tarjoavan ketjun myymälöihin.

Aikaisemmin myyntiin ei voinut satsata täysimääräisesti, sillä yhtiön vanhat tehdastilat Helsingin Konalassa eivät mahdollistaneet tuotantomäärien merkittävää kasvattamista.

Juuri ennen kesää yhtiö muutti tehtaansa Lahteen. Uusissa tiloissa tuotantoa on auto­matisoitu, ja jatkossa yhtiö voi valmistaa tuotteitaan kasvavan kysynnän mukaan.

”Liikevaihtomme on ollut usean vuoden ajan vajaan miljoonan euron suuruusluokkaa. Tänä vuonna liikevaihto on tarkoitus kaksinkertaistaa, ja tulevaisuudessa tavoittelemme 20–30 miljoonan euron liikevaihtoa”, kertoo Woodion suurimman omistajan edustaja Matti Lehtipuu.

Uusi tehdas Lahdessa mahdollistaa tuotannon kasvattamisen. Tuotetta viimeistelee Mika Bäckman. Kuva: Maria Miklas

Matti Lehtipuu, joka on koulutukseltaan metsänhoitaja, toimii UB Forest Industry Green Growth -rahastossa. Työskenneltyään pitkään Venäjällä metsäteollisuuden tehtävissä hän palasi Suomeen ja päätyi United Bankersille investoimaan vihreän siirtymän kasvuyrityksiin.

Myös Terja Koskenoja on koulutukseltaan metsänhoitaja ja lisäksi puunjalostuksen diplomi-insinööri. Koskenoja on työskennellyt UPM:llä mutta myös Kalevala Korulla, joten hänelle sekä puunjalostus että design ovat tuttuja aloja.

Eläväpintaisen materiaalinsa lisäksi Woodion tuotteet ovat ihastuttaneet suomalaisia tyylikkäällä muotoilullaan. Tuotteiden ulkonäöstä on vastannut suomalainen Pentagon Design -yritys.

Vaikka Woodio korostaa suomalaisuuttaan, se käyttää tuotteissaan myös virolaista haapahaketta. Tämä on johtunut siitä, että Suomesta ei löytynyt yrityksen toiminnan alkuvaiheessa tarpeeksi tasalaatuista puuhaketta.

”Jos hake on erikokoista, tuotteen pinta on epäsiistin näköinen”, Koskenoja sanoo.

Virosta löytyi yritys, joka haketti haavasta eläinkuiviketta. Eläinkuivikkeen täytyy olla tasalaatuista. Jos siinä on tikkuja, ne koskevat tassuihin.

Karstulasta saatu havupuuhake sopii erityisesti värjättävien tuotteiden materiaaliksi. Kuva: Maria Miklas

Pitkällisen etsimisen ja tuotekehityksen jälkeen Woodio on nyt ottanut käyttöön kotimaisen havupuuhakkeen. Kuusi- ja mäntyhaketta syntyy muun muassa Honka­rakenteen tehtaalla Karstulassa.

Honkarakenteen tehtaan naapurissa toimii Epira-yhtiö, joka seuloo hakkeesta riittävän tasalaatuista Woodion tarpeisiin.

”Esimerkiksi liian hienojakoinen puru saisi tuotteen pinnan näyttämään sotkuiselta”, Koskenoja toteaa.

Toimitusjohtajan mukaan virolaista haapa­haketta käytetään suomalaisen rinnalla jatkossakin, sillä se on vaaleampaa kuin kuusi- ja mäntyhake ja soveltuu tästä syystä hyvin erityisesti vaaleasävyisiin tuotteisiin.

”Kuusi- ja mäntyhake on hieman kellertävää, mutta värjättynä se sopii meille erittäin hyvin.”

Woodion suosituimmat värit ovat musta ja harmaan sävyt, jotka saadaan petsatusta suomalaishakkeesta. Lisäksi valikoimassa on muun muassa voimakas pinkki, jolla saa loihdittua Barbie-henkisen kylpyhuoneen.

Barbie-väri sai alkunsa, kun kenkäsuunnittelija Minna Parikka kysyi Woodiolta, voisiko hän saada mökilleen erikoistilauksena pinkin vessan. ”Sitten myös muut kysyivät samaa väriä, joten päätimme ottaa sen mukaan valikoimaamme”, Terja Koskenoja kertoo.

Maaliskuussa Woodio avasi Helsingin Bulevardilla tuotteitaan esittelevän näyttelyhuoneen, joka tarjoaa myös suunnittelupalveluita kuten mittatilauksena tehtäviä allastasoja. Kuluttajien lisäksi showroom palvelee sisustus­alan ammattilaisia.

Musta ja harmaa ovat valikoiman suosituimmat värit. Niihin sopii myös kotimainen puuhake. Kuva: Maria Miklas

Woodio sai alkunsa vuonna 2015 Petro Lahtisen ja Antti Pärssisen ideasta. Kaksikko keksi, että yhdistämällä puuhaketta ja hartsia voidaan luoda aivan uudenlaisia puukomposiittituotteita.

Aluksi Pelle Peloton -kaksikkoa pidettiin jopa hulluina, mutta ei pidetä enää.

Ensimmäiset tuotteensa Woodio sai markkinoille vuonna 2019, ja uuden tehtaan myötä yhtiö kasvaa vauhdilla.

Petro Lahtinen on edelleen yksi Woodion omistajista, mutta hän ei ole mukana enää yrityksen päivittäisessä toiminnassa.

Antti Pärssinen on jättäytynyt pois yhtiöstä.

Woodion omistajiksi on tullut kasvuyrityksiä rahoittavia rahastoja kuten UB Forest Industry Green Growth -rahasto sekä Euroopan investointipankin alainen EIC-rahasto.

Woodioon on sijoittanut myös Metsä Groupin Metsä Spring -rahasto sekä Paasikiven perhe, joka on Oraksen pääomistajia.

”Paasikivien omistus Woodiossa on hyödyllistä, koska saamme heiltä vahvaa näkemystä kylpyhuone- ja keittiökalustemarkkinoista”, toteaa Matti Lehtipuu, Woodion hallituksen puheen­johtaja.

Woodion levymateriaali muistuttaa kivipintaa ja sopii sekä pöytiin että allas­tasoihin. Paksuusvaihto­ehdot ovat 12 mm ja 8 mm. Kuva: Maria Miklas

Woodion hallituksessa on muutakin vahvaa osaamista kylpyhuone- ja keittiökalusteista, sillä hallituksen jäsenenä toimii saksalaisen suuryhtiön Villeroy & Bochin entinen toimitusjohtaja Frank Göring.

Woodio ei ole ainoa menestystarina, joka syntyi Lahtisen ja Pärssisen ideasta. Puuhakkeen ja kemikaalien sekoituksesta valmistetaan myös palkittua Woodcast-puukipsimateriaalia niin ihmisille kuin eläimille.

Suomalainen Sulapac-yhtiö puolestaan valmistaa puuhakkeesta biopohjaisia pak­kauksia muun muassa kosmetiikkateollisuudelle.

Touko-kesäkuun vaihteessa suomalaisia puupohjaisia innovaatioita esiteltiin Brysselissä Euroopan komission rakennuksessa.

Äskettäin Matti Lehtipuu oli Lontoossa tapahtumassa, jossa esiteltiin uusia tapoja hyödyntää luonnonmateriaaleja.

”Yleisenä tavoitteena on korvata luonnon raaka-aineilla muun muassa muovia. Saamme koko ajan uutta tietoa mikromuovin haitoista ihmisille. Mitä vähemmän muovia, sen parempi.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2025.