Raino Peltoniemen ottama kuva Pyhäjoella suden raatelemaksi joutuneesta jämtlanninpystykorvasta.
Hirvenpyynti tökkii: Metsästäjät eivät halua syöttää koiriaan susille ja metsänomistajat pelkäävät hirvituhojen lisääntymistä
Lumentulo paljasti, että Raahen seudun riistanhoitoyhdistyksen noin 100 000 hehtaarin alueella liikkuu kaksi susilaumaa, pareja ja yksittäisiä susia, yhteensä 20 ‒ 30 eläintä.
Raino Peltoniemi (vas.) ja Heikki Alatalo kulkivat harmaa norjanhirvikoira Ebban ja suomenpystykorva Fridan kanssa Pyhäjoen Kivitolpankankaalla. Kuva: Kai TirkkonenSuomen susien levittäytyminen ja asettuminen länteen sekä tuntuu että näkyy paikallisten metsästäjien harrastamisessa.
Tunnelmat ja ajatukset kiertävät samoja kehiä, joita ne ovat kiertäneet idässä asuvilla metsästäjillä jo pitkään. Turhauttaa, ärsyttää ja tekee mieli ilmaista turhautumista sekä ärsyyntymistä jollain tavalla.
”Toistaiseksi jälki- ja näköhavainnot on kirjattu [suurpetohavaintojärjestelmä] Tassuun ja ulosteita lähetetty DNA-näytekeräykseen, mutta kuinka kauan siihen riittää intoa?”, pohtii Raahen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Alatalo.
Hän puhuu painokkaasti sen puolesta, että esimerkiksi lopulta DNA-näytekeräyksen tulokset ovat metsästäjille hyödyksi.
”Mutta mitä suuremmaksi kasvaa luottamuspula metsästäjien sekä tutkimuksen välille, sitä vaikeampi sitä on kuroa kiinni. Ilman luottamusta ei ole mitään”, Alatalo muistuttaa.
Ongelman ytimessä metsästäjien kannalta ovat metsästyskoirat, joita halutaan varjella susien hyökkäyksiltä. Koirien varjeleminen on kyllä muuttunut todella vaikeaksi, ellei jopa mahdottomaksi.
Lumentulo paljasti karulla tavalla esimerkiksi Raahen seudun riistanhoitoyhdistyksen noin 100 000 hehtaarin alueella liikkuvien susien määrän. "Kaksi laumaa sekä parit ja yksittäiset sudet, yhteensä noin 20-30 eläintä", sanoo Alatalo, jolla on harmaa norjanhirvikoira ja suomenpystykorva.
Marraskuussa kaksi koiraa on kuollut susien hyökkäykseen kyseisellä alueella.
”Se on raskas paikka käydä tarkastamassa tilanne, kun koiranomistaja on menettänyt jahtikaverin ja perheenjäsenen”, sanoo Raahen riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen Raino Peltoniemi, jolla on asiasta kokemusta.
Hirvenpyynti kärsii susitilanteen takia. Tietyille alueille ei koiria päästetä ollenkaan irti, toisaalle vain pitkien autoajelujen jälkeen, jolla varmistetaan jälkitilanne, eli suden jälkien puute, kuvailee Peltoniemi. Kilometrejä kertyy helposti 200.
”Metsästäjät ovat ikävässä välikädessä. Metsänomistajat ovat harmissaan ja pelkäävät hirvivahinkojen lisääntyvän, kun hirvenpyynti ei suju, eikä tilanne ole liikennevahinkojen kannaltakaan hyvä”, sanoo Peltoniemi.
Paikannusohjelmistot ovat metsästyskoirien omistajien apu koiran paikallistamisessa. Jos koira on menossa tielle, voi omistaja ennakoida tämän riskin toisin kuin susivaaran. Kuva: Kai Tirkkonen”Metsästäjille tämä on siinäkin mielessä hankala tilanne, että meille tämä on harrastus, jota teemme omalla kustannuksellamme. Emme vain itsellemme, vaan teemme myös paljon vapaaehtoista talkootyötä”, Peltoniemi ja Alatalo pohtivat.
Harmaa norjanhirvikoira Ebba mielisi lähteä hirvien perään. Kuva: Kai Tirkkonen”Me rentoudumme ja puramme stressiä luonnossa. Olennaisena osana siihen kuuluu muiden samanhenkisten ihmisten tapaaminen. Ei meitä varten tarvitse rakentaa yhteiskunnan varoilla mitään harrastustiloja tai -halleja. Lisäksi riistahallinnon organisaatio rahoitetaan metsästäjien vuosittain maksamista riistanhoitomaksuvaroista.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
