Monilla ruotsalaisilla on täysin virheellisiä metsäkäsityksiä – tässä tiedossa suomalaiset pärjäsivät hieman paremmin

Ruotsissa istutetaan vuosittain enemmän puita kuin hakataan. Ruotsin metsäteollisuuden järjestö Skogsindustriernan teettämän kyselytutkimuksen mukaan ruotsalaista tämän tietää vain noin 20 prosenttia.

Tuore tutkimus perustuu 3 004 haastattelun vastauksiin, jotka kerättiin verkkopaneelin kautta suurelta yleisöltä joulukuussa 2025.

Myös tietämys maan metsien puuston määrän ja kasvun kehityksestä osoittautui tutkimuksen perusteella vajavaiseksi.

Vain noin 20 prosenttia vastaajista tiesi, että Ruotsin metsien puuvarasto on kaksinkertaistunut 1920-luvulta lähtien. Noin 40 prosenttia vastaajista uskoi tilanteen olevan päinvastainen.

Suomalaisten tietämys oman maan metsistä on paremmalla tolalla kuin länsinaapurissa. Taloustutkimus ry kartoitti Metsämiesten Säätiön tilauksesta suomalaisten metsätietoutta ja asenteita kyselynä lokakuussa 2023.

Tavoitteena oli saada luotettava kuva suomalaisten mielipiteistä metsäammattilaisista ja työn jäljestä metsässä.

Tutkimuksen mukaan noin 38 prosenttia suomalaisista tiesi, että Suomen metsät kasvavat vuosittain enemmän kuin niitä hakataan.

Noin 44 prosentilla kyselyyn vastanneista oli virheellinen käsitys siitä, että Suomen metsävarat ovat supistumassa hakkuiden myötä.

Tulosten julkistamisen yhteydessä Suomen metsien kasvun kerrottiin olevan yli 100 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuumäärä on vaihdellut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 48,3–78,2 miljoonan kuutiometrin välillä.

Demoskopin toteuttamasta kyselytutkimuksesta käy ilmi myös muita aukkoja ruotsalaisten metsätietoudessa. Esimerkiksi vain vain harvat ruotsalaiset tietävät, että vanhojen metsien osuus massa on kasvanut viime vuosikymmeninä.

Maan kansallisen metsäkartoituksen mukaan maassa on nykyään 3,7 miljoonaa hehtaaria yli 140 vuotta vanhaa metsää.

Skogsindustriernan mukaan vain noin 18 prosenttia kyselyyn vastanneista tiesi, että Ruotsissa on tällä hetkellä kaksinkertainen määrä vanhoja metsiä verrattuna 30 vuoden takaiseen tilanteeseen.

Jopa 43 prosenttia vastaajista uskoi, että kehityssuunta on ollut päinvastaista.

Skogsindustriernan toimitusjohtaja Viveka Beckemanin mukaan ihmisten puutteellinen tieto metsänistutuksesta on merkki siitä, että julkiseen keskusteluun kaivataan enemmän perustietoja maan metsien hoidosta ja kehittämisestä.

”Metsä on Ruotsille tärkeä strateginen resurssi, joka herättää kiinnostusta. Uskon, että rakentavalle vuoropuhelulle metsistä on paljon potentiaalia, Beckeman toteaa Skogsindustriernan tiedotteessa.

Suomalaistutkimuksessa metsiä koskevien perusfaktojen heikko tuntemus oli Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylän mukaan yllättävää.

”Tulokset osoittavat myös metsätiedon ja asenteiden jakautumisen maantieteellisesti, poliittisesti ja iän suhteen”, hän totesi tutkimuksen tuloksista kertovassa tiedotteessa.

Skogsindustriernan Beckemanin mukaan metsäalan tulevaisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseen tarvitaan jatkossa enemmän yhteistyötä ja vähemmän vastakkainasettelua.

Merkkejä polarisaatiosta ja osapuolien vastakkainasettelusta oli myös Metsämiesten säätiön teettämässä tutkimuksessa.

”Metsäkeskustelun polarisaation taustalla ovat vastakkaiset käsitykset metsien roolista ilmastomuutoksen torjunnassa sekä ristiriitaiset metsien käyttötavat. Keskustelussa ne, joilla ei ole omaa metsää ja luontoperusteinen metsäsuhde, painottavat metsien monimuotoisuutta ja ilmastomuutosta”, Töyrylä totesi tiedotteessa.

Tietämys metsistä ja asenne niiden käyttöön riippuu hänen mukaansa myös siitä, omistaako metsää ja onko sillä vastaajalle taloudellista merkitystä.

Skogsindustrierna: Ny undersökning: Låg kunskap om svenska skogar