Audiomedia: Suometsien ennallistamisesta ei ole ilmastohyötyjä, sanoo professori
Ennallistaminen kannattaa joillakin kohteilla, mutta kaikkiin suotyyppeihin se ei sovi.
Puustoisten soiden ennallistaminen ei ole järkevää ilmaston näkökulmasta, sanoo suometsätieteen professori Annamari Laurén. Kuva: Johannes TervoSoiden ennallistaminen ei ole ratkaisu ilmaston lämpenemisen hillintään, sanoo suometsätieteen professori Annamari Laurén.
”Soiden ennallistamiseen asetetaan liian suuria odotuksia ilmastotavoitteiden suhteen. Ennallistaminen vaikuttaa ilmastoa lämmittävästi ainakin 100 vuotta, minkä jälkeen se alkaa tuottaa toivottavia tuloksia”, Laurén sanoo Audiomedian tiedotteessa.
Suometsien hiilitaseeseen pitäisi Laurénin mukaan laskea sekä puustoon että maaperään sitoutunut hiili.
Ojitetut suot ovat hiilinieluja, kun puuston kasvu lasketaan mukaan. Jos suo kuivatetaan, maan hiilivarasto vähenee. Jos ilmastoa halutaan viilentää alle sadan vuoden tähtäimellä, suometsät kannattaa pitää puustoisina ja nostaa pohjaveden pintaa tuotannossa olevissa suometsissä, Laurén sanoo.
”Tuottavia metsämaita ei lähtökohtaisesti pitäisi ennallistaa, koska ne ovat puuntuotannollisesti tärkeitä ja toimivat hiilinieluina. Jos ennallistaminen tehdään metsänhoito edellä, niin ei mennä kovasti pieleen. Sellaiset suoalueet, missä metsänhoito ei onnistu, voidaan ennallistaa.”
Esimerkiksi varpu-, puolukka-, mustikka- ja ruohoturvekankaat ovat sellaisia suometsätyyppejä, joilla ennallistaminen ei kannata.
Rahkaturpeiset, huonosti vettä läpi päästävät suot sopivat ennallistamiseen hyvin. Ympäristölle arvokkaat vanhat korvet voi ennallistaa luonnon monimuotoisuuden lisäämisen vuoksi.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
