Karun suon ennallistamiseen käytetty raha voi valua hukkaan
Ennallistaminen onnistuu todennäköisimmin kohtalaisen rehevillä suotyypeillä, selviää suomalaisesta seurantatutkimuksesta.
Ennallistamisen onnistuminen ja vaikutus riippuu suotyypistä. Kuva: Jouni PorsangerSoiden kasvillisuutta voidaan palauttaa kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa. Se vaatii kuitenkin aktiivisia ja konkreettisia ennallistamistoimia, selviää suomalaisesta seurantatutkimuksesta.
”Ennallistaminen vaikutti soiden kasvillisuuteen tavoitellulla tavalla. Erityisesti soille tyypilliset rahkasammalet runsastuivat, kun taas ojituksen seurauksena yleistyneet metsien lajit vähenivät”, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Merja Elo kuvailee tutkimustuloksia tiedotteessa.
Soiden palautuminen kokonaan tai lähelle luonnontilaa vaatii kuitenkin Elon mukaan kymmentä vuotta selvästi pidemmän ajan.
Suomen suometsistä on ojitettu 4,7 miljoonaa hehtaaria. Suomen ympäristökeskuksen mukaan ennallistamiselle on tarvetta, sillä ojitettujen soiden kasvihuonekaasupäästöt ja vesistökuormitus ovat merkittäviä.
”Ennallistaminen vaikutti soiden kasvillisuuteen tavoitellulla tavalla.” Merja Elo
Soiden ennallistaminen tarkoittaa suon vesitasapainon palauttamista täyttämällä ja patoamalla ojia.
Tutkimuksen perusteella ennallistaminen onnistuu todennäköisimmin kohtalaisen rehevillä suotyypeillä, kuten keskiravinteisilla korvilla ja rehevillä rämeillä sekä rehevillä avosoilla.
Sen sijaan karuilla rämeillä ja karuilla avosoilla ennallistaminen ei aina johtanut toivottuun muutokseen. Soiden kasvillisuus saattoi jopa muuttua samankaltaisemmaksi ojitettujen soiden kanssa.
Ojitetuilla soilla, joilla ei tehty ennallistamistoimia, metsävarpujen ja -sammalten runsastuminen jatkui seurantajakson aikana. Tutkimuksen perusteella ei siis voida olettaa, että ojitetut suot palautuisivat itsestään kohti luonnontilaa.
Soiden ennallistamisen seurantaverkosto
Metsähallituksen luontopalvelujen, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen verkosto.
Maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen verkostoon kuuluu 151 kohdetta eri puolilla Suomea.
Kohteita on seurattu yli 10 vuoden ajan.
Verkostoa ovat rahoittaneet ympäristöministeriö ja EU:n Life-ohjelma.
Tutkimus perustuu Metsähallituksen luontopalveluiden, Jyväskylän yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen soiden ennallistamisen seurantaverkostoon. Tutkimuksessa seurattiin metsätaloutta varten ojitettujen ja ennallistettujen soiden sekä luonnontilaisten ja ojitettujen vertailusoiden kasvillisuuden muutoksia.
Tulokset antavat tärkeää tietopohjaa parhaillaan laadittavalle kansalliselle ennallistamissuunnitelmalle, jolla EU:n ennallistamisasetus laitetaan Suomessa täytäntöön.
“Tutkimustuloksemme tarjoavat tärkeää tietoa siitä, mitä seikkoja ennallistamisen kohdentamisessa ja tarvearvioissa voidaan ottaa entistä paremmin huomioon”, sanoo Metsähallituksen luontopalvelujen palveluomistaja Santtu Kareksela.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
