Mediat: Kultasakaali tappoi lähes sata karitsaa Saksassa Syltin saarella
Ympäristöministeriö on päättänyt antaa luvan kultasakaalin ampumiselle. Varovaisen yöeläimen ampuminen ei kuitenkaan ole helppoa.
Kultasakaali on kooltaan kettua jonkin verran painavampi ja sutta 3–4 kertaa kevyempi. Se painaa aikuisena 9–13 kiloa. Kuva: Viestimedian arkistoSaksan ympäristöministeriön mukaan kultasakaali tappoi 19.–21. toukokuuta välisenä aikana 76 karitsaa Syltin saarella. Sylt on Saksalle kuuluva saari Pohjanmerellä. Viime perjantaina kultasakaali vahingoitti ja tappoi saarella jälleen lisää karitsoja. Tähän mennessä on vahvistettu yhteensä yli 90 eläimen kuolema.
Geenitestit ovat vahvistaneet, että kultasakaali on vastuussa kaikissa Syltin saarella tehdyistä hyökkäyksestä. Tieto on saatu varmennettua myös riistakameroista saaduista kuvista.
Euroopassa kultasakaali on ainoa täällä tavattu sakaalilaji. Ne asettuivat alun perin pääasiassa Kaakkois-Balkanille, mutta ovat levinneet nopeasti kohti pohjoista ja länttä. Sakaalit taittavat huomattavia, jopa useiden satojen kilometrien pituisia matkoja etsiessään uusia alueita. Arvioiden mukaan Euroopassa elää tällä hetkellä noin 150 000 kultasakaalia. Määrä on siis paljon suurempi kuin susien määrä, sillä Euroopan komission mukaan koko Euroopassa elää tällä hetkellä yli 20 000 sutta
Kultasakaali on Saksassa tiukasti suojeltu, mutta siellä on nyt päätetty sallia ensimmäistä kertaa kultasakaalin ampuminen. Ympäristöministeriön mukaan saaren sijainnin vuoksi kultasakaalin pysyvä läsnäolo johtaisi alueella merkittäviin vahinkoihin lampaankasvatukselle.
”Joka päivä on pelko siitä, että jotain tapahtuu taas”, kertoi Daniela Andersen Saksan uutistoimistolle. Hän menetti toukokuun lopussa 78 karitsaa ja kaksi uuhta.
”Joka päivä on pelko siitä, että jotain tapahtuu taas.”
Syltin suuren kuolleiden määrän arvioidaan johtuvan siitä, että lampaiden pakeneminen laukaisee sakaalin metsästysvietin yhä uudelleen ja uudelleen. Tämän takia sakaali tappaa enemmän karitsoja kuin se jaksaa syödä. Kultasakaalin ravinto koostuu normaalisti pikkunisäkkäistä ja haaskoista. Asiantuntijoiden mukaan eläimestä ei ole vaaraa ihmisille.
Kultasakaali on tulokaslaji eli se on levinnyt myös Suomeen omia aikojaan. Tulokaslajina se on luonnonsuojelulain mukaisesti rauhoitettu, eikä sitä metsästetä. Ensimmäinen havainto tehtiin Suomessa 2018 ja siitä lähtien varmistettuja havaintoja on tehty kymmenkunta.
Frankfurter allgemaine: „Jeden Tag ist die Angst da, dass wieder etwas passiert“
Sächsisce: Jagd auf den Goldschakal: Erster Abschuss in Deutschland möglich
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
