Merimetson pesiä havaittiin vuonna 2026 koko rannikon alueella, mutta suurimmat pesimäkeskittymät olivat länsirannikolla ja Suomenlahdella. Kuva: Suomen ympäristökeskus Syke
Rauma on Suomen merimetsopääkaupunki – ankara talvi verotti kantaa
Rauhoitetuksi riistalajiksi siirtymisen myötä merimetsokannan seuranta siirtyy Suomen ympäristökeskukselta Luonnonvarakeskuksen vastuulle.
Vaikka suurin osa Suomen merimetsoista pesii nykyään puissa, myös maapesintä on yhä yleistä. Kuvassa merimetsoyhdyskunnan maapesiä Suomenlahdella. Kuva: Aleksi Mikola / Suomen ympäristökeskusMerimetsojen pesimäkanta pieneni edellisvuodesta noin seitsemän prosenttia eli reilulla 2 000 pesällä. Myös asuttujen yhdyskuntien määrä väheni selvästi.
Asiasta kertoo Suomen ympäristökeskus Syke.
Kesällä 2026 Suomessa laskettiin noin 29 780 merimetson pesää. Vuosina 2024 ja 2025 Suomessa laskettiin noin 32 000 merimetson pesää.
”Kannan laskuun on voinut vaikuttaa viime talven ankaruus, sillä merimetsojen havaittiin kärsineen talvimyrskyissä eri puolilla Itämerta”, kertoo Syken erikoistutkija Kim Jaatinen tiedotteessa.
Merimetson pesiä laskettiin kesällä 2026 Selkämerellä noin 12 300, Suomenlahdella noin 10 200, Saaristomerellä noin 3 400, Merenkurkussa noin 2 000 ja Perämerellä noin 1 750.
Selkämerellä oli ensimmäistä kertaa selvästi eniten merimetson pesiä, ja pesämäärä kasvoi alueella edellisvuodesta noin tuhannella pesällä.
Samaan aikaan Suomenlahden pesämäärä pieneni reilulla tuhannella.
Saaristomeren pesämäärä väheni yli neljänneksellä eli noin 1 300 pesällä. Myös Perämerellä määrä pieneni noin 550 pesällä ja Merenkurkussa noin 200 pesällä.
Sisämaassa merimetso pesi viime vuosien tapaan vain yhdessä yhdyskunnassa Päijät-Hämeessä. Sieltä pesiä laskettiin hieman yli 20.
”Kannan laskuun on voinut vaikuttaa viime talven ankaruus, sillä merimetsojen havaittiin kärsineen talvimyrskyissä eri puolilla Itämerta.”
Tänä vuonna merimetson pesintöjä havaittiin 53 eri yhdyskunnassa, mikä on 14 vähemmän kuin vuonna 2025. Yhteensä pesiä löytyi 96 saarelta tai luodolta. Edellisvuonna asuttuja saaria ja luotoja oli 103.
Lisäksi merimetsoja pesi 12 merimerkin, linjataulun tai majakan rakenteissa.
Täysin uusia yhdyskuntia ei Syken mukaan tämän vuoden laskennoissa löytynyt, mutta olemassa olevat yhdyskunnat asuttivat muutamia uusia saaria.
Eniten yhdyskuntia autioitui Kokkolan seudulla, jossa peräti neljä ulompana saaristossa sijainnutta yhdyskuntaa tyhjeni. Alueen merimetsot keskittyivät yhteen lähempänä rannikkoa sijaitsevaan yhdyskuntaan.
Muutokseen on voinut vaikuttaa Syken mukaan merikotkien aiheuttama saalistus.
Raumalla merimetsoja pesi edelleen enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa. Suomen suurimmasta yhdyskunnasta Rauman satamassa laskettiin noin 6 400 pesää, mikä oli noin 150 pesää vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Reippain pesämäärän kasvu tuli Porissa, jossa kaupungin kolmessa yhdyskunnassa oli yhteensä noin 5 750 pesää. Määrä nousi vuodesta 2025 noin tuhannella.
Eniten pesämäärä pieneni Porvoossa laskettiin noin 1 930 pesää, mikä on noin 750 vähemmän kuin edellisvuonna.
Merimetso hävisi Suomesta ja koko Itämeren alueelta vainon seurauksena 1900-luvun alussa.
Ensimmäinen uusi pesintä Suomessa todettiin vuonna 1996. Tuolloin pesiviä pareja oli noin kymmenen. Vuonna 2009 pesivien parien määrä oli kasvanut jo noin 16 000 pariin.
Kanta kasvoi voimakkaasti 2010-luvun puoliväliin asti ja sen jälkeen hitaammin, kunnes saavutti tähänastisen huippunsa vuonna 2024.
Syken mukaan pitkäaikainen seuranta on tuottanut luotettavan tietopohjan merimetsokannan muutosten arviointiin ja lajia koskevaan päätöksentekoon.
Merimetso siirtyi 1. syyskuuta 2026 luonnonsuojelulailla rauhoitetusta lajista metsästyslain mukaiseksi vuoden ympäri rauhoitetuksi riistalajiksi.
Riistalajiksi siirtymisen myötä merimetsokannan seuranta siirtyy jatkossa Suomen ympäristökeskukselta Luonnonvarakeskukselle.
Merimetsoja voidaan suojametsästää yleispoikkeuksen nojalla muun muassa enintään 300 metrin etäisyydellä kalanpyydyksistä.
Sen suojametsästys on jatkossa mahdollista 1. elokuuta–28. helmikuuta.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
