EU-parlamentin ennallistamisvääntö luisumassa kaaokseksi - lopputulos ei välttämättä tyydytä ketään

Euroopan maataloustuottajat järjestivät EU-parlamentin ratkaisevan ennallistamisäänestyksen kynnyksellä Strasbourgissa mielenosoituksen, jolla yritettiin vaikuttaa europarlamentaarikkojen ratkaisuihin.

Viesti oli yksiselitteinen: huono asetusesitys on syytä palauttaa komissiolle valmisteltavaksi.

”Me lähdemme siitä, että asetukseen on tehtävä merkittäviä muutoksia”, mielenosoituksen Strasbourgissa järjestäneen EU:n viljelijä- ja osuustoimintajärjestö Copa Cogegan pääsihteeri Pekka Pesonen linjaa.

Hänen mukaansa muutosesityksillä komission huonoa pakettia on vaikea korjata.

”Kun on menty tällaiseen hakaukseen, ja asetuksen kokonaisuus ei toimi, muutokset ovat katkenneen jalan paikkaamista laastarilla”, Pesonen sanoo.

”Me tuemme vihreän siirtymän tavoitteita. Haluamme, että ympäristönsuojelua lisätään. Kysymys on nyt siitä, miten se tehdään”, Saksan maataloustuottajien etujärjestön puheenjohtaja Joachim Rukwied säesti Pesosta MT:lle ja saksalaiselle ZDF-televisiokanavalle mielenosoitushulinan keskellä.

EU-parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeiston EPP, pyrkii kaatamaan komission ennallistamisesityksen täysistunnon ratkaisevassa äänestyksessä.

EPP haluaa ensi vuoden vaalien lähestyessä profiloitua maaseutuväestön puolestapuhujana ja EU:n vihreän siirtymän kyseenalaistajana.

”EPP on sitoutunut sekä Pariisin että Montrealin sopimuksiin, mutta tämä ennallistamisasetus on yksinkertaisesti huono. Sillä me emme saa tavallisia eurooppalaisia mukaan torjumaan luontokatoa”, mielenosoittajia parlamentin edustalle tervehtimään tullut EPP-ryhmää parlamentissa johtava saksalainen Manfred Weber korosti tiedotusvälineille.

EPP:n kärkevää kampanjointia ei ole katsottu hyvällä parlamentin muissa poliittisissa ryhmissä. Monien horjuvien europarlamentaarikkojen uskotaan kääntyvän kannattamaan asetusta sillä ehdolla, että siihen tehdään huomattavia muutoksia.

”Minulla on sellainen tunne, että esitystä kannattavien määrä on tässä loppumetreillä kasvanut”, Renew-ryhmään kuuluva Elsi Katainen (kesk.) laskee.

”Uskon kyllä, että meillä on edelleen ihan todellinen mahdollisuus palauttaa esitys valmisteltavaksi”; EPP:n suomalaisedustaja Petri Sarvamaa (kok.) puolestaan vakuuttaa.

Parlamenttiryhmät ovat viime metreille asti yrittäneet neuvotella ja paketoida muutosesityksistä kompromissia, joka tyydyttäisi kaikkia. Vihreiden Ville Niinistön mukaan neuvotteluissa on tultu lähelle jäsenmaiden muodostaman neuvoston kantaa.

”Tärkeätä olisi, että nyt mentäisiin maanomistajien toiveet edellä. Kokemus elinympäristöjen tilaa parantavista hankkeista on kuitenkin se, että ne ovat olleet maanomistajalähtöisiä”, Niinistö muistuttaa.

Suomi äänesti neljän muun jäsenmaan kanssa komission ennallistamisesitystä vastaan. Italia oli yksi vastustajista.

”Vaikka jäsenmaat onnistuivat lieventämään asetusta, se on minusta tarpeeton ja vahingollinen. Yleinen pakko olla huonontamatta luontotyyppejä tarkoittaa massiivista puuttumista kunnallistason päätäntävaltaan jäsenmaissa”, EPP-ryhmän koordinaattorina parlamentin maatalousvaliokunnassa toimiva italialainen Herbert Dorfmann tähdentää.

EU-parlamentti äänestää ensin koko esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos hylkäämisen taakse ei saada riittävää enemmistöä, alkaa pitkä ja kaoottiseksi jo etukäteen luonnehdittu äänestysmaraton muutosesityksistä.

”Järkevien muutosten tekeminen tässä vaiheessa on liki mahdoton tehtävä. Kun tullaan loppuäänestykseen, tilanne voi olla se, että isolla osalla edustajista ei ole selkeää käsitystä, mistä äänestetään”, Sarvamaa varoittaa.

Elsi Katainen on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa kaoottinen äänestys voi johtaa siihen, että kaikki ovat tyytymättömiä. Asetuksen palauttaminen takaisin komission valmisteluun olisi Kataisen mielestä siksi edelleen paras vaihtoehto.

”Odotushan on, että tuleva komissio ei ole niin jyrkkä kuin tämä nykyinen. Sen on pakko kuunnella herkemmällä korvalla jäsenmaiden ja parlamentin näkemyksiä.”