Puurakentamiseen on löydyttävä kunnianhimoa –rakentamisessa on takapakin paikka

Suomalaisista lähes puolet asuu puurakenteisissa taloissa ja perisuomalaisessa maisemassa pellonlaidalla nököttääkin se pieni punainen mummonmökki. Tuttu näky on myös vieriviereen suoriin riveihin rakennetut rintamamiestalot.

Jos aikaisemmin käytännössä kaikki talot kirkkoja lukuun ottamatta olivat puisia, nykyisin kolmannes uusista rakennuksista rakennetaan puusta. Kuulostaa edelleen suurelta määrältä betonilähiöihin turtuneelle milleniaalille. Kuitenkin lähes kaikki uudet puurakennukset ovat omakoti- tai rivitaloja. Julkiset tilat, kerrostalot, liikekiinteistöt ja kaupunkirakentaminen nojaa pitkälti betoniin.

Kun aikanaan Mänttään rakennettiin erästä halpakauppaa, kuulin rakennuksen eliniäksi lasketun 50 vuotta. Onko se rakennukselle pitkä vai lyhyt aika? Lienee papereihin vakiona lyötävä standardi, mutta perustamisesta suunniteltuun elinikään on kulunut jo kolmannes. Alle kilometrin päässä tästä kaupasta sijaitsee puinen koulu vuodelta 1905, joka oli opetuskäytössä vielä keväällä 2024.

Nykyajan saastuttava kertakäyttökulttuuri yltää vaatteista ja elektroniikasta myös rakentamiseen. Enää ei korjata ja entisöidä, vaan lanataan ja rakennetaan uutta tilalle. Tälläkin hetkellä puretaan ennätystahtia 70- ja 80-lukujen taloja, koska niiden korjaus olisi monesti purkamista ja uuden rakentamista huomattavasti kalliimpaa.

Puurakentamisen lisääminen menisi yhteen Suomen ykkösvientialan, ilmastotavoitteiden, designin, suomalaisen luontosuhteen, maabrändin ja perinteikkyyden kanssa.

Enää puu ei ole vain hirttä ja lautaa, vaan uusilla tekniikoilla saadaan tehtyä suuria ja vaativiakin rakenteita. Tästä esimerkkinä Helsingin keskustakirjasto Oodi, Supercellin pääkonttori tai Joensuun 14 kerroksinen puukerrostalo.

Puu ei sovellu kaikkeen rakentamiseen, mutta sitä pitäisi käyttää siellä missä pystytään ja säästää saastuttava betoni sinne missä se on välttämätöntä ja silloinkin pitäisi suosia uusien tekniikoiden ekologisempaa betonia. Puusta rakentamalla saadaan betoniin verrattuna rakentamisen päästöjä jopa kolmannes alas ja hiiltä varastoitua kymmeniä, jopa satoja vuosia.

Äkkiseltään betoni ei ehkä kuulosta kovin merkittävältä päästölähteeltä, mutta rakentamisen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 11 prosenttia. Tästä betonin osuus on noin kahdeksan prosenttiyksikköä. Betonin saastuttavuuden syyllinen löytyy betonin liimasta, sementistä, jonka tekemisestä syntyy 90 prosenttia betonin päästöistä.

Muutama vuosi takaperin Aalto-yliopisto ja Suomen ympäristökeskus tutkivat, että mikäli Euroopan uusista asuinrakennuksista 80 prosenttia rakennettaisiin puusta, saataisi lähes puolet sementtiteollisuuden vuosittaisista päästöistä kompensoitua. Tavoitteeseen on matkaa, sillä vaikka Suomessa rakennetaan omakoti- ja rivitaloja edelleen ahkerasti puusta, Euroopassa luku on vain viisi prosenttia.

Hieman yllättäen naapurimaassamme Ruotsissa puukerrostalojen osuus on jo 20 prosenttia, kun meillä luku on vastaavasti vain viisi prosenttia. Missä mättää?

Suomessa hankkeet tuntuvat kompastuvan aina rahaan ja harmittavan usein julkisissa hankinnoissa läpi menee halvin tarjous hinnan ollessa kilpailutuksessa painoarvoltaan suurin tekijä.

Rahasta on tiukkaa niin yksityisissä kotitalouksissa kuin kunta- ja valtiotasollakin, mutta tosiasia on, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa ja näennäisesti halpa vaihtoehto saattaa elinkaarensa aikana paisua kokonaiskustannuksiltaan kalleimmaksi vaihtoehdoksi. Ihmiset suunnittelevat elämäänsä usein viikko kerrallaan, yritykset kvartaaleittain ja poliitikot vaalikausittain, kun pitäisi tehdä pitkäkestoista politiikkaa ja investointeja.

Toivoisin rakennushankkeista päättäviltä rohkeutta suosia puurakentamista ja olisi upeaa nähdä omakotitalojen lisäksi tulevaisuudessa enemmän puisia toimitiloja, virastotaloja, kauppoja, kerrostaloja, kouluja, vanhainkoteja ja päiväkoteja.

En useinkaan haikaile menneisyyteen, sillä tilastojen valossa päivä päivältä mennään kohti parempaa, mutta joissain asioissa voitaisi ottaa vähän takapakkia ja suunnitella rakennukset, tuotteet ja vaatteet kestämään – korjattaviksi ja helposti kierrätettäviksi. Isovanhemmilta lapsenlapsenlapsenlapsille.