Puheenjohtajaehdokkaat eri linjoilla metsänomistajien vallan kasvattamisesta MTK:ssa

Metsänhoitoyhdistykset maksavat 40 prosenttia MTK:n jäsenmaksuista, mutta niillä on vain neljännes äänivallasta.

Tämä puhutti järjestön puheenjohtajaehdokkaita tentissä, joka pidettiin keskiviikkona MTK:n metsävaltuuskunnan kokouksessa Espoossa.

Ehdokkaista MTK-Vammalan puheenjohtaja Juha Junnila pelkäsi, että nykyinen valtarakenne voi johtaa jatkuvaan kissanhännänvetoon. Hän olisi valmis uudistamaan järjestön rakennetta, sillä metsänomistajien osuus on merkittävä.

”Mutta tappelu valtuuston jäsenpaikoista ei ole oikea tapa edetä”, hän totesi.

Kansanedustaja, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen (kesk.) kuvaili jännitteitä, joita järjestön sisälle on syntynyt sen jälkeen, kun metsänhoitoyhdistykset liittyivät maataloustuottajien järjestöön.

”Tuottajapuolella on kerrytetty MTK:n varallisuutta sata vuotta ennen kuin metsänhoitoyhdistykset tulivat sen jäseniksi. Tuottajat ovat huolissaan omaisuuden kohtalosta. He taas eivät tunne metsänhoitoyhdistysten taloudellista puolta, että yhdistykset pyörittävät merkittävää nykypäivän liiketoimintaa.”

Eerikki Viljanen ja Tero Hemmilä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Reilua etenemistä järjestödemokratian pelisäännöin korostivat niin Viljanen kuin MTK:n johtokunnan ja maailman tuottajajärjestön WFO:n hallituksen jäsen Kati Partanenkin.

”On tärkeää, että kaikki jäsenjärjestöt kokevat, että heidät on otettu oikeudenmukaisesti huomioon”, Partanen tähdensi.

Kansanedustaja, maanviljelijä Antti Kankaan (ps.) mielestä hyvä periaate on, että maksaja saa päättää, eli hän kaipasi metsäväelle lisää päätösvaltaa MTK:ssa.

”Asia pitää saada pöydälle ja neuvotteluun”, hän sanoi.

Antti Kangas. Kuva: Jaana Kankaanpää

MTK:n ulkopuolelta puheenjohtajakisaan lähteneet Faba-osuuskunnan toimitusjohtaja Ilkka Pohjamo ja maa- ja metsätalousyrittäjä Tero Hemmilä totesivat, että ennen kantansa lukkoon lyömistä he haluavat perehtyä asiaan tarkemmin.

Pohjamo varoitteli, että jos valtakamppailusta tuli iso vääntö, se heikentäisi järjestöä. Hemmilä muistutti, että metsän merkitys tulee kasvamaan järjestössä, koska siellä on merkittävää tulevaisuuden jäsenpotentiaalia.

Myös metsänhoitoyhdistysten kaksoisrooli metsänomistajien edunvalvojana ja palvelujen tuottajana kirvoitti mielipiteitä. Hemmilä huomautti, että metsänhoitoyhdistys tekee markkinaedunvalvontaa samalla, kun se on itse yksi operaattori.

Junnila esitti, että kukin metsänhoitoyhdistys voisi perustaa liiketoiminnan harjoittamiseen osakeyhtiön. Se olisi sataprosenttisesti yhdistyksen omistama. Näin liiketoiminta ja edunvalvonta saataisiin eriytettyä.

Juha Junnila. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kangas kannatti osakeyhtiömallia, sillä nykyisellään yhdistyksen luottamushenkilöillä on kova vastuu liiketoiminnasta. Toimistaan voi viime kädessä joutua vastaamaan jopa omalla omaisuudellaan.

Myös Viljanen piti osakeyhtiömallia selkeänä, mutta pohti, että monissa yhdistyksissä palveluliiketoimintaakin pidetään eräänlaisena edunvalvontana.

Partanen epäili, että toteuttaisiko yhtiömuotoinen liiketoiminta metsänhoitoyhdistysten jäsenten etua. ”Metsänhoitoyhdistyksen tehtävä on ajaa jäsentensä etua. Osakeyhtiön tavoite on hyödyttää omistajaansa.”

Junnila ei pitänyt tätä ongelmana: ”Ehdottomasti hyöty tulisi kaikille jäsenille.”

Hemmilän mukaan on erilaisia näkemyksiä siitä, pitäisikö MTK:n olla ammattijärjestö vai yleinen maaseutujärjestö.

”Tämä liittyy jäsenkunnan laajentamiseen. Minä haluan, että MTK olisi ammattijärjestö”, Hemmilä tähdensi.

Junnila totesi, että uuden näkökulman edunvalvontaan ovat tuoneet kaupunkilaismetsänomistajat.

”Etämetsänomistajat olivat ennen oli pieni poikkeus, mutta ei enää. Kaupunkilaisomistajilla voi olla metsän suhteen erilaisia arvoja, jos ajatellaan vaikka susia, luonnonsuojelua ja avohakkuita. En pitäisi yllättävänä, jos näistä joudutaan keskustelemaan”, hän totesi.

Ilkka Pohjamo. Kuva: Jaana Kankaanpää

Paneelin vetäjä, MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen kysyi ehdokkailta, mikä on EU:n suunnalta keskeisin silmällä pidettävä asia, ja mikä seuraavien hallitusneuvotteluiden osalta.

”EU:ssa metsäkatoasetus. Se vaikuttaa maankäyttöön. Suomessa harmaa suojelu”, sanoi Kangas.

Viljanen oli samoilla linjoilla: ”Pelkään, että joudumme kynsin hampain torppaamaan harmaata suojelua. Meidän tehtävämme on myös puolustaa perustuslaillista omaisuudensuojaa ja elinkeinon vapautta, jotta jokainen voi hoitaa ja hyödyntää omaisuuttaan niin kuin parhaaksi näkee.”

Pohjamon mielestä EU:ssa tärkeintä pitää esillä Suomen näkökulmaa.

”Kaiken kaikkiaan turvata metsätalouden toimintaedellytykset – sellainen puristus nyt on käynnissä!”

Partanen varoitti, että EU:ta ei saa päästää mikromanageeraamaan suomalaista metsätaloutta.

”Seuraavissa hallitusneuvotteluissa tulee hurjan paljon säästöjä, ja silloin keskustellaan kasvun edellytyksistä. Meidän on korostettava, mitä kasvun mahdollisuuksia metsä Suomelle tuo, ja pidettävä huolta, ettei hallitus sitä unohda”, Partanen jatkoi.

Kati Partanen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Hemmilä peräänkuulutti Suomeen ymmärrystä siitä, että metsät ovat yksityisten omistamia.

Myös Junnila painotti metsänomistajan perustuslaillisista oikeuksia. Niiden kunnioittamisen pitäisi hänestä olla ydinasia seuraavassa hallitusohjelmassa. EU:ssa hän oli huolissaan komission ”ujuttautumisesta metsiin”.

”Komissiossa pitäisi olla kokonaiskäsitys metsien roolista. EU:ssa ei ole puolustettu metsien taloudellista ja biotaloudellista näkökulmaa”, Junnila harmitteli.

Junnila esitti myös paneelin poleemisimman esityksen: ”Suomeen pitäisi luoda jokamiehenoikeuteen liittyvä maksu, jos ihmiset haluavat metsässä kävellä. Samanlainen kuin kalastusmaksu.”

MTK:n puheenjohtaja valitaan valtuuskunnan kokouksessa 26.–27. marraskuuta.

Valtuuskunnassa on yhteensä 79 äänivaltaista edustajaa, joista 55 edustaa MTK-liittoja, 20 metsänhoitoyhdistyksiä ja neljä yhteisöjäseniä.