• Näin paljon MTK:n puheenjohtajaksi pyrkivillä on metsää

    MTK:n metsävaltuuskunnan tentissä ehdokkailta kysyttiin myös, kuinka monella on pääministerin numero kännykässään.
    Tilaajalle
    Ilkka Pohjamo, Antti Kangas, Kati Partanen, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila joutuivat vastaamaan metsäaiheisen tentin kiperiin kysymyksiin.
    Ilkka Pohjamo, Antti Kangas, Kati Partanen, Eerikki Viljanen, Tero Hemmilä ja Juha Junnila joutuivat vastaamaan metsäaiheisen tentin kiperiin kysymyksiin. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    29.10.202516:39
    Jukka Hämäläinen & Jaana Kankaanpää

    MTK:n puheenjohtajaehdokkaat osallistuivat keskiviikkona paneelikeskusteluun järjestön metsävaltuuskunnassa Espoossa. Paneelin vetänyt MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen kysyi ensimmäiseksi, ovatko kaikki metsänhoitoyhdistyksen jäseniä. Kaikki ovat.

    Sitten tentattiin ehdokkaiden metsäomistukset. Eniten metsää on maa- ja metsätalousyrittäjä Tero Hemmilällä. Omaa metsää hänellä on 500 hehtaaria ja lisäksi hän hoitaa valtakirjalla tätinsä 150 hehtaaria.

    MTK-Vammalan puheenjohtaja Juha Junnila omistaa 378 hehtaaria metsää. Seuraavaksi eniten metsää on Faba-osuuskunnan toimitusjohtajalla Ilkka Pohjamolla, 290 hehtaaria.

    MTK:n johtokunnan ja maailman tuottajajärjestön WFO:n hallituksen jäsenen Kati Partasen perheellä metsää on 140 hehtaaria. Kansanedustaja ja maanviljelijä Antti Kankaalla (ps.) on 60 hehtaaria ja lisäksi yhtiön kautta 10 prosentin omistusosuus tuhannesta metsähehtaarista.

    Kansanedustaja, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljasella on 40 hehtaaria. ”Valitettavan vähän”, hän tokaisi muka hieman kateellisena kuultuaan muiden ehdokkaiden hehtaarit.

    Paneelin vetäjä uteli myös millaisia puhelinnumeroita tulevan vallankäyttäjän kännykästä löytyy. Pääministerin numero löytyy Hemmilältä, Kankaalta ja Viljaselta. Valtiovarainministerin numero on vain Kankaalla ja Viljasella.

    Maa- ja metsätalousministerin numero on useimmilla eli Hemmilän, Kankaan ja Viljasen lisäksi myös Pohjamolla. Viljanen oli ainoa, jonka yhteystiedoissa on suora numero myös Antti Lindtmanille (sd.) ja Antti Kaikkoselle (kesk.)

    Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan puheenjohtaja Timo Saraketo heitti yleisöstä yllätyskysymyksen englanniksi. Hän muistutti, että puheenjohtajalla on myös kansainvälisiä tehtäviä, ja pyysi jokaista pitämään ”myyntipuheen” siitä, miksi suomalainen metsänhoito on maailman parasta. Kaikki suoriutuivat tehtävästä kiitettävän sujuvasti.

    Metsävaltuuskunnan puheenjohtajatentistä lisää perjantain 31.10. MT:ssä.

    MTK:n puheenjohtaja valitaan MTK:n valtuuskunnan kokouksessa 26.–27. marraskuuta.

    30.10.2025 kello 15.03 korjattu Ilkka Pohjamon titteli Faba-osuuskunnan toimitusjohtajaksi.

    Lisää aiheesta
    • MTK:n puheenjohtajiksi pyrkivät Tero Hemmilä, Juha Junnila, Antti Kangas, Kati Partanen ja Eerikki Viljanen olivat MT:n tentattavana Maalaistentalossa tiistaina.

      Politiikka | MTK:n puheenjohtajaehdokkaat: Metsäasioiden valta kasvaa järjestössä

      Tilaajalle
    • Eerikki Viljanen, Kati Partanen, Tero Hemmilä, Antti Kangas ja Juha Junnila ovat ilmoittautuneet kisaan MTK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi.

      Maatalous | MTK:n johtoon on ehdolla tuttuja nimiä järjestön sisältä ja uudistushaluisia haastajia ulkopuolelta

      Tilaajalle
    • Tiedossa olevat ehdokkaat MTK:n puheenjohtajaksi vasemmalta Tero Hemmilä, Juha Junnila, Antti Kangas, Kati Partanen ja Eerikki Viljanen. Tenttaamassa MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso ja päätoimittaja Jouni Kemppainen.

      Maatalouspolitiikka | Keneltä maataloustukia on vähennettävä? Puheenjohtajaehdokkaat vastasivat kiperään kysymykseen MT:n tentissä

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    MTK
    metsänomistus
    maatalous
    puheenjohtajavaali
    metsävaltuuskunta
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 5

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 6

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin