MTK:n johtoon on ehdolla tuttuja nimiä järjestön sisältä ja uudistushaluisia haastajia ulkopuolelta

MTK:n puheenjohtajapelissä oli mukana viisi ehdokasta, kun puheenjohtajan valintaa valmisteleva työryhmä päätti työnsä viime perjantaina.

Ehdokkaat nimetään virallisesti vasta valtuuskunnan kokouksessa 26.–27. marraskuuta. Ennen sitä kukaan ei vielä ole virallisesti ehdolla.

Vielä päätöstään panttaavat antavat kuitenkin muille etumatkaa. Kaikki tiedossa olevat ehdokkaat on jo ehditty haastatella MT:ssä. Ehdokkaiden paneeli on edessä 2. syyskuuta.

Mukanaolijat voidaan karkeasti jakaa sisäpiirin ja ulkokehän ehdokkaisiin.

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtajana vuodesta 2018 toiminut kansanedustaja Eerikki Viljanen (kesk.) ja johtokunnan jäsenenä vuodesta 2011 ollut Kati Partanen ovat järjestössä tuttuja ehdokkaita, joilla on myös jo valtuuskunnassa mitattua luottamusta.

Viimeisenä mukaan ilmoittautunut maatalousyrittäjä Juha Junnila on valtuuskunnan jäsen ja MTK-Vammalan puheenjohtaja, mutta hänellä on myös kokemusta esimerkiksi Nordeasta maataloudesta vastaavana johtajana sekä Lihakunnan ja A-tuottajien toimitusjohtajana.

Kansanedustaja Antti Kangas (ps.) ja etenkin elintarviketeollisuudessa muun muassa Yara Suomen ja HK Scanin toimitusjohtajina vaikuttanut Tero Hemmilä sen sijaan ovat selvästi järjestön ulkopuolisia ehdokkaita.

Kangas kertoikin taannoisella videollaan haluavansa ravistella MTK:ta, joka on hänen mukaansa ollut lähes synonyymi keskustan kanssa. Hemmilä on esiintynyt sovittelevammin, mutta markkinoi kampanjassaan linjavaalia säilyttävän ja uudistavan edunvalvonnan välillä. Itse hän katsoo edustavansa uudistavaa linjaa.

Juha Marttila valittiin MTK:n johtoon vuonna 2009. Hän oli vahva ehdokas, mutta valinta oli lopulta tiukka. Vieressä vastaehdokas Veli-Pekka Talvela. Kuva: Markku Vuorikari

MTK:n puheenjohtajavalinnat ovat perinteisesti olleet etukäteenkin kohtuullisen selkeitä tilaisuuksia. Kokouksessa esitettyjä ehdokkaita on ollut korkeintaan kaksi, ja kisassa on yleensä ollut selvä ennakkosuosikki.

Yksimielinen valinta ei välttämättä silti ole ollut. Juha Marttila oli vuonna 2009 jo etukäteen vahva ehdokas, mutta hän voitti altavastaajana pidetyn Veli-Pekka Talvelan vain kolmella äänellä. Samoin vuonna 2022 Pekka Pesonen sai 31 ääntä Marttilan 46 vastaan.

Puheenjohtajan valitsee valtuuskunta, johon kuuluu 79 edustajaa. Valintaan vaaditaan enemmistö, eli laskennallisesti 40 ääntä.

Perinteisesti jakolinjoina järjestön sisällä on pidetty etenkin maantiedettä ja eri tuotantosuuntia.

Kun simolainen Marttila valittiin, hän oli ensimmäinen pohjoissuomalainen puheenjohtaja. Häntä markkinoitiin MTK:n johtoon lypsykarjatilallisena. Myöhemmin hän siirtyi lihakarjaan.

Keskusliiton säännöt asettavat johdolle joitain vaatimuksia. Johtokuntaan, johon myös ensimmäinen puheenjohtaja kuuluu, pyritään niiden mukaan valitsemaan edustajia maantieteellisesti ja tuotantosuuntien mukaan edustavasti.

Käytännössä ensimmäinen puheenjohtaja valitaan ensin, ja tulos vaikuttaa muun johtokunnan valintaan. Kotipaikalla ja tuotantosuunnalla voi kuitenkin olla väliä jo puheenjohtajanvaalissa.

Valtuuskunta valitsee uuden puheenjohtajan.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Pohjoissavolainen Partanen ja varsinaissuomalainen Hemmilä pitävät kasvinviljelytilaa, uusmaalainen Viljanen emolehmätilaa. Keskipohjalainen Kangas on maidon- ja naudanlihantuottaja, satakuntalainen Junnila taas on osakkaana sikatilassa.

Perinteisesti MTK:n puheenjohtaja on ollut länsi- tai eteläsuomalainen mies. Se voi ennustaa tulevaisuutta, tai sitten ei. Valtuuskunnan paikat on jaettu jäsenliittojen jäsenmäärän mukaan, mikä tuo päätöksen alueelliseksi.

Oma pottinsa ovat myös metsänhoitoyhdistysten 20 edustajaa. Jos ehdokas saisi heidät kaikki taakseen olisi hänellä jo puolet valintaan tarvittavista äänistä.

Metsänomistajatkaan eivät ole yhtenäinen joukko, joka äänestäisi blokkina. Äänestyspäätökseen voivat vaikuttaa samat seikat kuin MTK-liittojenkin edustajilla. Monet metsänhoitoyhdistysten edustajista ovat myös maanviljelijöitä.

Sitten on vielä puoluekanta.

Useimmin MTK:n puheenjohtaja on ollut keskustalainen, mutta ei välttämättä kovin näkyvästi.

Perussuomalaisten johdon antama tuki Kankaalle politisoi kilpailun uudella tavalla. Etukäteen on hankala arvioida, kenen eduksi tai haitaksi se koituu.

Viljasen lisäksi keskustalainen on myös paikallispolitiikassa vaikuttanut Partanen. Junnila kertoi MT:lle olevansa kokoomuksen jäsen, mutta hän ei toimi puolueessa vastuutehtävissä. Hemmilä ei ole julkisesti kertonut puoluekantaansa.