Keneltä maataloustukia on vähennettävä? Puheenjohtajaehdokkaat vastasivat kiperään kysymykseen MT:n tentissä
Maatalous voisi hyötyä puolustusmenojen kasvusta. Maatalous- ja ympäristöä parantamaan pyrkivät tuet voisi eriyttää.Tilaajalle
Tiedossa olevat ehdokkaat MTK:n puheenjohtajaksi vasemmalta Tero Hemmilä, Juha Junnila, Antti Kangas, Kati Partanen ja Eerikki Viljanen. Tenttaamassa MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso ja päätoimittaja Jouni Kemppainen. Kuva: Jaana KankaanpääMTK:n puheenjohtajaksi pyrkivälle esitetään kiperiä kysymyksiä. Yksi sellainen esitettiin tiistaina Maaseudun Tulevaisuuden tentissä. Kenelle väheneviä maataloustukia maksetaan ja kenelle ei?
Vastausten isossa linjassa suuria mielipide-eroja ei ilmennyt. Päälinja on, että tukia pitää kohdistaa ruuan tuotantoon.
Tero Hemmilä vastasi ensimmäisenä.
”Ruualle ja ketjulle, joka tuottaa ruokaa. Ruokaketjuun rehua tuottavien sekä ruuantuottajien toiminnan pitää olla kannattavaa”, Hemmilä sanoi.
Juha Junnilan mielestä oleellista on ruokaturva.
”Ruuan tuotannon pitää olla mahdollista sellaisella tulotasolla, että investoinnit ovat mahdollisia. Tuki sellaiseen tuotantoon, joka vaatii päätoimista tekemistä ja sitoutumista”, Junnila määritteli.
Antti Kangas arvioi tukien pienenevän.
”Tuet on kohdennettava tuotteita tuottaville tiloille, tilakokoon katsomatta. On paljon tiloja, jotka tuottavat muita hyötyjä yhteiskunnalle. Niille rahojen pitää tulla muuta kautta kuin maataloustuesta.”
Kati Partasen mielestä ruokaturva on tärkein kriteeri.
”Tuotteiden hintojen pitää olla sellaisia, että tuki ei ole tuotteen pääasiallinen tulo. EU:n sisällä tuki pitäisi kohdistaa epäsuotuisille alueille, ei esimerkiksi Saksaan tai Ranskaan, missä voi tehokkaasti tuottaa ja sadot ovat korkeat. Tukea tarvitaan myös kehittämiseen.”
Partasen mielestä tilan koon ei pidä vaikuttaa tukioikeuteen.
”Suomessa on hyvin monenlaisia alueita. Mutta pitää tuottaa myytäviä tuotteita.”
Eerikki Viljasen mukaan maatalouden tulevaisuus ratkaistaan markkinoilla.
”Julkisista varoista on niukkuutta, joten pitää keskittyä siihen, että EU:sta saadaan mahdollisimman suuri potti.”
Kysymyksen jälkimmäinen osa, eli kenelle tukia ei anneta, oli selvästi vaikeampi. Yksi keino muokata tukipolitiikkaa olisi maatalouden ja ympäristön parantamiseen pyrkivien tukien eriyttäminen.
Ajatuksena on, että maa- ja metsätalousministeriö hoitaa maataloustuet ja muiden arvojen tuet tulevat ympäristöministeriön kautta.
”Mutta myös ympäristötoiminnan pitää olla aitoa ja sille pitää olla selvät kriteerit”, Viljanen kommentoi.
Hänen mielestään tehokkuusvaatimuksen pitää kiristyä myös ympäristöasioissa.
Vastauksissa oli myös muita näkökulmia.
Hemmilä arvioi, että on olemassa perusteet aloittaa keskustelu tukipottien kasvattamisesta.
”Maatalous tuottaa paljon muitakin hyödykkeitä yhteiskunnalle”, Hemmilä sanoi.
Junnilan mielestä EU:n seuraava budjetti voi tuottaa Suomelle mahdollisuuden lisätä tuotannon tukemista maan tukemisen sijaan.
Viljasen mielestä nyt on kaikki mahdolliset ponnistukset suunnattava Brysseliin. Siellä on parhaillaan käynnissä EU:n seuraavan seitsemän vuoden budjetin suunnittelu.
”Potti sieltä on saatava mahdollisimman suureksi.”
Lisäksi Viljanen mietti, olisi nousevissa puolustusmenoissa saantia maataloudelle. Esimerkiksi Naton vaatimus viiden prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta vaatii Suomelta tekoja.
”Siellä on vielä kammattavaa. Onko tiloilla mahdollista tehdä huoltovarmuutta parantavia asioita, joihin on saatavilla rahaa.”
Tällaisia voisivat olla esimerkiksi korvaukset viljan varastoinnista, polttoainevarastojen hajauttamisesta ja sähkön varavoimasta.
Yleisesti ottaen keskustelu oli hyvin asiallista ja rauhallista. Tallenteen voi katsoa MT:n verkkosivuilta alla olevasta linkistä.
- Osaston luetuimmat
