EU:n jäsenmaat ovat havahtuneet hereille metsäasioissa, sanoo Euroopan Metsäinstituutin (EFI) Brysselin yhteyshenkilö Harald Mauser.
”Useampi maa on huomannut, että metsien suojelu ja hiilinieluihin keskittyminen ei riitä heille, vaan he haluavat kokonaisvaltaisempaa metsäpolitiikkaa.”
Marraskuussa maatalousneuvostossa kaikki maat antoivat lausuntonsa EU:n metsästrategian toimeenpanosta. Viisi vuotta sitten asiaa olisi kommentoinut vain muutama maa, sanoo 10 vuotta Brysselissä työskennellyt itävaltalainen Mauser.
”Mielestäni komissio ei ottanut sidosryhmiä ja jäsenmaita tarpeeksi mukaan strategiaa kehitellessään. Se näkyy nyt. Yhä useampi maa on valmiustilassa.”
Metsäsektori on Brysselissä varsin heikosti edustettuna verrattuna muihin teollisuuden aloihin ja esimerkiksi ympäristöjärjestöihin, sanoo Mauser.
Mauser arvioi, että noin 50 henkeä hoitaa sektorin vaikuttamista Brysselissä.
Brysselissä on yhteensä noin 25 000–30 000 lobbaria, LobbyControl-järjestö Transparency International -järjestö arvioivat.
Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat vahvistaneet metsälobbaustaan Brysselissä. Maat ovat aktiivisesti yhteydessä komissioon ja parlamenttiin, Mauser arvioi.
Suomalaisia, pelkästään metsäsektoriin keskittyneitä lobbareita on Brysselissä yhden käden sormilla laskettavaksi.
Metsäteollisuus ry avaa oman toimiston Brysseliin alkuvuonna. Suomalaisia, pelkästään metsäsektoriin keskittyneitä lobbareita on kaupungissa yhden käden sormilla laskettavaksi.
”Lisäkäsiä tarvitaan", sanoo Euroopan metsänomistajien etujärjestön The Confederation of European Forest Owners (CEPF) asiantuntija ja pohjoismaisen metsänomistajajärjestön Bureau of Nordic Family Forestryn (NSF) koordinaattori Maria Pohjala.
”Suomalaiset ovat pystyneet toistaiseksi pitämään puoliaan metsäasioissa, mutta toimijoita on vähän.”
Mauserin mielestä metsäalan kannattaisi hakea lisää poliittista voimaa liittoutumalla muiden teollisuudenalojen kanssa asioissa, joissa intressit ovat yhteiset.
Esimerkiksi kemikaali-, tekstiili-, rakentamis- ja muoviala tietävät, että niiden pitää vaihtaa raaka-aineensa fossiilisiin perustuvasta uusiutuviin.
Metsäasioista keskusteleminen vaatii kapasiteettia, sillä komissio on pukannut ulos aimo kasan metsään ja puuhun liittyviä ehdotuksia - sekä sitovia että ei-sitovia - ja lisää on tulossa.
Komission varapuheenjohtaja, hollantilainen Frans Timmermans ja ympäristökomissaari, liettualainen Virginijus Sinkevičius ajavat voimakkaasti luonnonsuojelua.
Metsäasioissa komission ovet avautuvat Mauserin mukaan ympäristöjärjestöille helpommin kuin muille metsäsektorin edustajille.
Ympäristöjärjestö WWF on saanut kolmanneksi eniten tapaamisia EU-komission kanssa, uutissivusto Contexte kertoi kesällä. Sen edellä tapaamismäärissä olivat vain elinkeinoelämän edustaja BusinessEurope sekä Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC.
Ursula von der Leyenin komissio haluaa kuulla ympäristöjärjestöjä ekstratarkalla korvalla, sanoo Pohjala. ”Heidän raflaava viestintänsä ja nykyisen komission ambitiot kohtaavat.”
Mauserilla on vaikutelma, että kirsikoiden poimiminen kakun päältä on lisääntynyt.
Komissio kuulee metsäsektoria valmistelussa, mutta ohittaa mielipiteet usein, Mauser sanoo.
Metsäalan ääni kuuluu, mutta sitä ei oteta huomioon päätöksissä, Pohjala kertoo. ”Se näkyy asenteessa, miten meille puhutaan.”
Komission kanssa on joskus vaikea löytää rakentavaa keskusteluyhteyttä. Keskustelu kulkee eri taajuuksilla metsistä päättävien pääosastojen kanssa ja voi kärjistyä syyttelyksi ja puolusteluksi, Pohjala kertoo.
”Tämä komissio ei ole halunnut kuunnella meidän ratkaisujamme yhtä hyvin kuin edellinen. Toivotaan seuraavalta komissiolta parempaa otetta metsäasioihin.”
Suurin ongelma on Pohjalan mukaan yksipuolisten tutkimustulosten käyttäminen ja monimutkaisten asioiden yksinkertaistaminen, joka voi johtaa virheellisiin mielikuviin.
Euroopan metsäinstituutti ei lobbaa metsään liittyvässä politiikassa, vaan tarjoaa tutkimustietoa politiikan tekemisen tueksi. Instituutti kääntää tutkimuksia politiikan kielelle eli kokoaa niitä yhteen ja kertoo, miksi niissä on joskus ristiriitoja.
Tieteellisten löydösten moninaisuudessa on houkuttelevaa valita vain ne tutkimukset, jotka tukevat tiettyä linjaa.
Mauserilla on vaikutelma, että tällainen kirsikoiden poimiminen kakun päältä on lisääntynyt.
Mauserista nykyisen komission aikana asioihin pääsee vaikuttamaan entistä myöhäisemmässä vaiheessa lain tai strategian valmisteluprosessia.
Myös jäsenmaat ovat Mauserin mukaan usein aika myöhässä siinä, että osallistuvat prosesseihin vahvasti.
Ennakkovaikuttaminen on Metsä Groupin EU-yhteiskuntasuhdejohtaja Tytti Peltosen mukaan todella tärkeää ennen kuin komissio antaa ehdotuksen.
”Ennakkovaikuttamisessa meidän pitäisi ilman muuta olla parempia. Vaikuttaminen pitää aloittaa riittävän ajoissa – jopa vuosia ennen ehdotuksen antamista. Jos kanta tulee vasta, kun komission ehdotus tulee, olemme myöhästyneet vaikuttamisessa.”
Tämän jälkeen alkaa sitten normaali lainsäädäntömenettely.
EU:hun kuuluu, että alueet, sidosryhmät ja sektorit ovat Brysselissä edustettuna. Kaikki tekevät vaikuttamista osana normaalia EU:n lainsäädäntövalmistelua. Vaikuttamistyössä päätöksentekijöille kerrotaan, miten lakihankkeet vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön ja teollisuuteen.
Pohjala korostaa yhtenäisten kantojen merkitystä, kun Suomi tulee valtiona Brysseliin kertomaan metsäasioista. Ristiriitainen kanta on helppo ohittaa.
MTK on EFI:n, NSF:n ja CEPF:n jäsen.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
