Huippututkijat sivuutettiin tärkeän EU-lainsäädännön valmistelussa – vertaavat toimintaa skientologiaan, yksi periaate hallitsee kaikkea
Komission on vaikea viedä eteenpäin metsiä koskevia kestävän rahoituksen ympäristökriteereitä. Ristiriidat delegoidun asetuksen tiedeperusteista ovat liian suuria.TilaajalleMünchen
Metsätutkijoiden mukaan kestävän rahoituksen kriteereissä olisi otettava huomioon Euroopan metsäekosysteemien suuret erot ja metsienhodon erilaiset erilaiset menetelmät. Kuva: EpiximagesMT:n useista eri Brysselin lähteistä saamien tietojen mukaan delegoitu asetus taksonomiasta eli kestävän rahoituksen ympäristökriteereistä saattaa mennä ainakin metsän ja maatalouden osalta jäihin ja siirtyä uuden komission ja EU-parlamentin päätettäväksi. Seuraavat EU-vaalit pidetään 2024.
Taustalla on ympäristöjärjestöjen ja maa- sekä metsätalouden taistelu luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvistä kriteereistä.
Niitä on valmisteltu lähes kaksi vuotta kestävän rahoituksen foorumissa. Se julkaisi oman näkemyksensä kriteereistä marraskuun lopussa. Komission pitäisi niiden pohjalta kirjoittaa varsinaisen asetusesitys.
Foorumin metsä- ja maataloustyöryhmien erimielisyyksien vuoksi mukaan kutsuttiin loppuvaiheessa vielä ulkopuolisia metsäasiantuntijoita tuomaan valmisteluun lisää tiedepohjaisuutta.
Foorumi esittää muiden muassa, että 20 prosenttia metsistä talouskäytön ulkopuolelle, avohakkuiden koko rajoitettaisiin havumetsissä kolmeen hehtaariin ja lahopuuta pitäisi tuottaa havumetsiin 20 kuutiota hehtaaria kohti.
Köhlin mielestä kriteerien soveltaminen sellaisenaan johtaisi pikemminkin monimuotoisuuden heikkenemiseen.
Kutsuttujen asiantuntijoiden arvio foorumin työstä on tyly. Taustakeskusteluissa he ovat vahvistaneet näkemyksen, jonka mukaan ympäristöjärjestöjen edustajat jyräsivät erityisesti foorumin metsätyöryhmässä ja käyttivät pääsääntöisesti hyväkseen vain omia tavoitteitaan tukevia tutkimustuloksia.
MT:llä on hallussaan neljän metsäasiantuntijan vastauspaperi. Siinä kiinnitetään erityistä huomiota tieteellisten tutkimustulosten yksipuoliseen valintaan.
Hampurin yliopiston metsätalouden professori Michael Köhl on yksi kutsutuista ulkopuolisista asiantuntijoista. Hän ei lähde ruotimaan foorumin työryhmien sisäisiä luottamuksellisia keskusteluja mutta arvostelee kärkevästi julkaistua esitystä.
”Kriteerit keskittyvät hyvin yksipuolisesti vain metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Laatijoilla on väärä käsitys Euroopan metsistä jonkinlaisina satumetsinä”, Köhl moittii.
”Sitä ei huomioida lainkaan, että metsien pitää tuottaa raaka-ainetta väestön tarpeisiin”, hän jatkaa.
Köhlin mielestä kriteerien soveltaminen sellaisenaan johtaisi pikemminkin monimuotoisuuden heikkenemiseen alueilla, missä nykyisin harjoitetaan aktiivista metsätaloutta.
”Esitys on täysin kelvoton toteutettavaksi käytännön metsätaloudessa”, professori alleviivaa.
Asiantuntijat tyrmäävät foorumille osoitetuissa vastauksissaan esitykset metsätalouden rajoittamisesta ja mittavien metsäalueiden täydellisestä suojelemisesta, koska ”niille ei löydy perusteita” alan kirjallisuudesta.
Tutkijaryhmän mielestä kriteerien pohjana olisi pitänyt hyödyntää Euroopan metsätaloudessa jo käytössä olevia parhaita tapoja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta.
Michael Köhlin mukaan yksi esitettyjen kriteerien keskeisimmistä ongelmista on se, ettei niissä oteta huomioon eurooppalaisten metsäekosysteemien suuria eroja. Esimerkiksi lahopuun määrälle ei hänen mukaansa voi olls koko Eurooppaa koskevia rajoja.
Asiantuntijat tekivät lopulta turhaa työtä. Heidän näkemyksiään juurikaan otettu huomioon.
”Euroopassa harjoitetaan integroivaa biodiversiteetin suojelua, jossa haetaan tasapainoa luonnon monimuotoisuuden ja metsien käytön välille. Sitä ei oteta lainkaan huomioon. Kriteerejä hallitsee periaate, jonka mukaan joko suojelet metsiä tai käytät niitä”, Köhl ripittää.
Hänen lisäkseen foorumin työtä olivat arvioimassa Wienin BOKU-yliopiston tutkija Stefanie Linser, Padovan yliopiston professori Davide Pettenella, sekä Alankomaista Wageningenin yliopistosta professori Gert-Jan Nabuurs.
Käytännössä asiantuntijat tekivät lopulta turhaa työtä. Köhl vahvistaa, ettei heidän näkemyksiään juurikaan otettu huomioon. Vain joitain karkeimpia virheitä on hänen mukaansa tasoiteltu.
Foorumin työhön osallistunut kokenut eurooppalainen edunvalvoja kertoo MT:lle, miten asiantuntijat vertasivat taustakeskusteluissa foorumin valmistelutyötä hallinneita tahoja skientologeihin, jotka pitävät tiukasti kiinni omista ”opeista ja uskomuksistaan”.
Kun metsätyöryhmässä väiteltiin, valmistelutyöstä vastanneet henkilöt kyseenalaistivat MT:n lähteen mukaan muiden muassa juuri professori Köhlin tieteelliset näytöt ja kompetenssin kritisoida foorumin esitystä.
MIKÄ TAKSONOMIA?
EU:n luokittelujärjestelmä, jonka perusteella rahoitus- ja sijoituskohde voidaan määritellä ympäristön ja ilmaston kannalta kestäväksi.
Tavoitteena on ohjata pääomia ilmastonmuutosta ja luontokatoa jarruttaviin kohteisiin. Taksonomia-asetusten kriteeristöstä ollaan luomassa perustaa kaikelle tulevalle ympäristö- ja ilmastolainsäädännölle.
Koostuu kuudesta tavoitteesta: 1) ilmastonmuutoksen hillintä, 2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, 3) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, 4) siirtyminen kiertotalouteen, 5) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja 6) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Yritys voi valita yhden näistä kriteeristöistä ja todentaa sen pohjalta harjoittavansa kestävää liiketoimintaa. Yhtä tavoitetta ei kuitenkaan saa edistää niin, että se aihéuttaa olennaista haittaa jollekin muulle tavoitteelle.
Asetus ilmastotavoitteita (1 ja 2) koskevista kriteereistä astui voimaan kuluvan vuoden alussa. Ympäristötavoitteita (3-6) koskevia asetuksia valmistellaan.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
