Itävallan maa- ja metsätalousministeriltä tyrmäys EU:n ennallistamis- ja suojelutavoitteille – komission ”retrostrategiaa” mahdoton toteuttaa

Itävalta kuuluu EU:n metsäisimpiin maihin. Lähes puolet sen pinta-alasta on metsää.

”Me suhtaudumme Suomen tapaan kriittisesti kaikkiin EU:n esityksiin, joilla se puuttuu kansallisen toimivallan piiriin kuuluvaan metsäpolitiikkaan”, Itävallan maa- ja metsätalousministeri Norbert Totschnig sanoo MT:n haastattelussa.

Hän pitää luontokadon pysäyttämiseksi laadittuun biodiversiteettistrategiaan liittyviä komission esityksiä erityisen ongelmallisina.

”Idea siitä, että 30 prosenttia maapinta-alasta suojeltaisiin ei Itävallan maa- ja metsätalouden rakenteiden puitteissa ole mahdollista”, Totschnig tähdentää.

”Myös ennallistamisesitykseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Toimenpiteet aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Meillä on Itävallassa jo 350 miljoonan euron metsärahasto, jolla tuetaan metsänomistajia, kun he pyrkivät hoitamaan metsiään niin, että ne kestävät ilmastonmuutosta paremmin”, hän jatkaa.

Itävallan maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön LKÖ:n metsäosaston johtaja Martin Höbarth sanoo, että asetuksen aiheuttamia kustannuksia tai hyötyjä on mahdotonta laskea.

”Laskelmissa ei ole mitään järkeä, koska ennallistamiskeinot ovat niin absurdeja. Komissio käyttää kyseenalaisia indikaattoreita. Niiden pohjalta asetetaan tavoitteita, joita on mahdoton toteuttaa ”, Höbarth moittii.

Yhtenä kyseenalaisena indikaattorina hän mainitsee sen, miten yleisiä tietyt metsälinnut tietyillä alueilla ovat.

”Ei ole mitään järkeä pyrkiä olosuhteisiin, joissa oltiin 70 vuotta sitten, koska ilmastonmuutos on muuttanut jo ekosysteemejä pysyvästi. Meidän pitää ilman muuta huolehtia siitä, että luonnon monimuotoisuus säilyy, mutta sitä ei pidä tehdä tällaisella retrostrategialla”, Höbarth jatkaa.

Hänen mukaansa on oleellista, että jäsenmaat käyttävät nyt valtansa niin, että esitystä muutetaan.

”Tässä ollaan asettamassa mahdottomia tavoitteita, ja jos niitä ei saavuteta, tulee sakkorangaistuksia. Ei sellaista voi mikään jäsenmaa hyväksyä”, Höbarth jatkaa vuodatustaan

Itävallassa koko EU:n Green Deal, eli vihreän siirtymän ohjelma kaikkine monipolvisine yksityiskohtineen asetusesityksineen, on julkisessa keskustelussa ohitettu lähes tyystin.

Ainoa asia, mikä herätti maan parlamentissa keskustelua oli kestävän rahoituksen pelisäännöt määrittelevä taksonomia, koska sen puitteissa sekä ydinvoima että maakaasu on määritelty vihreiksi energianlähteiksi.

”Tietyillä ehdotuksillä, joista Brysselissä parhaillaan keskustellaan, ei ole mitään tekemistä käytännön elämän kanssa. Se, että puubiomassaa ei enää lueta uusiutuvaksi energiaksi ja sen käyttöä pyritään rajoittamaan, sopii huonosti meneillään nykyiseen energiakriisiin”, maatalousministeri Totschnig kummastelee.

Itävalta ja Suomi ovat jo lyöneet hynttyitään yhteen pannakseen kampoihin komission pyrkimyksille hamuta lisää toimivaltaa metsäasioissa.

Totschnig masinoi yhdessä suomalaisen kollegansa Antti Kurvisen (kesk.) kanssa jokin aika sitten komissiolle osoitetun myllykirjeen, jossa vaaditaan, että komissio ottaa jäsenmaat paremmin huomioon tulevassa metsien monitoroinissa.

Tämän lisäksi perustettiin Itävallan, Suomen, Ruotsin ja Slovenian For Forest -ryhmä. Sen tavoitteena on Totschnigin mukaan sekä vaikuttaa muihin jäsenmaihinettä ottaa tiukempi kanta komission metsäesityksiin.

”Joka tapauksessa on selvää, että myös tulevaisuudessa metsäpolitiikkaa tekevät ja vastuun siitä kantavat ensisijaisesti jäsenmaat”, Totschnig tähdentää.