Kuva: Timo Filpus
Yhdessä Suomen kylässä on lähes kahden metrin routa eikä maa sula siellä kuin vasta loppukesällä
Tiedätkö, mikä on Suomen routaisin paikkakunta ja miksi Kuhmossa on yhtä vähän routaa kuin Helsingissä?
Roudan paksuus vaihtelee ja riippuu monesta asiasta. Kuva: Kimmo Haimi, Joel Rosenberg, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaSuomi on mennyt routaan lukuun ottamatta merenrannikkoja sekä Ahvenanmaata ja Hailuotoa. Sääennusteet viittaavat siihen, että suunta säilyy ja maa sulaa vasta keväällä.
Hydrologi Yrjö Kivinen Suomen ympäristökeskuksesta pitää tämän vuoden routatilannetta tavanomaisena. Tosin routaantuminen alkoi aavistuksen aiemmin kuin keskimäärin.
Kunnon kerros routaa on nyt Ylitorniolta Kuusamoon kulkevan linjan pohjoispuolella. Sen yläpuolella maa on jäässä yli 10 sentin syvyydeltä, kun taas esimerkiksi Keski-Suomessa routaa on 5–7 senttiä, Kokemäellä 3 senttiä ja Kouvolan Anjalassa 1 sentti.
Eniten routaa on nyt Sodankylässä, missä aukealla paikoilla maa on 36 senttiä jäässä. Toisaalta soisella havaintopaikalla routaa on siellä vain 10 senttiä.
Maa jäätyy kovin eri tahdissa eri puolilla maata ja jopa alueellisesti. Siihen vaikuttaa Kivisen mukaan esimerkiksi pohjaveden korkeus.
”Lähellä maanpintaa oleva pohjavesi hidastaa maan jäätymistä, sillä siihen varastoituu lämpöä.”
Maa jäätyy ylhäältä mutta sulaa molemmista suunnista.
Lisäksi maaperällä on väliä. Kaikki maalajit routaantuvat mutta eivät roudi ja siten aiheuta vaurioita esimerkiksi rakennuksille. Soraa ja sepeliä käytetään rakennelmien ja kulkuteiden alla, sillä ne estävät kosteuden nousua ja suojelevat vaivalla tehtyä infraa.
Tässä siis syy, miksi vaikkapa rautateiden kiskot makaavat paksun sepelikerroksen päällä.
”Tosin sepelin alla on jossain paikoin routiva maa niin lähellä raiteita, että junat joutuvat hidastamaan”, sanoo Kivinen.
Voi vain kuvitella, millaisia routasuojauksia vaativat esimerkiksi tuulivoimalat ja sähkölinjat pystyssä pysyäkseen.
Roudan paksuus vaihtelee suuresti alueittain, sillä lämpötilat ja lumen määrä vaihtelevat pitkässä maassa. Yllätys ei ole, että rannikolla Helsingistä Hankoon on keskimäärin routaa talvisin vain 14 senttiä, mutta miksi esimerkiksi Lieksassa ja Kuhmossa ei maa ole juuri sen enempää jäässä?
”Lumi eristää tehokkaasti, ja Itä-Suomi on hyvin runsaslumista seutua.”
Suomen routaisimmalla paikkakunnalla maa vapautuu jäästä vasta heinäkuussa.
Ylitorniolla ja Kolarissa routaa on tavallisesti 80 senttiä, käsivarressa metri ja varsinainen roudan tyyssija on Angelin kylä Inarissa: siellä maa menee jäähän lähes kahden metrin syvyydeltä ja häthätää ehtii sulaa kesällä.
”Angelista lumet sulivat toukokuun lopussa, mutta viimeisin routahavainto oli 1. heinäkuuta, jolloin routaa oli 20 senttiä. Roudan yläraja oli 170 sentin syvyydessä maanpinnasta ja alaraja 190 sentin maanpinnasta
Jää oli syvällä maan alla, koska maa jäätyy ylhäältä alaspäin mutta sulaa keväisin molemmista suunnista.
Joka tapauksessa maan jäätyminen on monessa mielessä hyvä asia. Metsäkoneet pääsevät liikkumaan, eikä maatalouskaan tykkää huonoa – kunhan roudan päälle ei nyt tule loska ja seisova vesi, joka jäätyy uudelleen.
Myös maailmanhistorian kulkuun roudalla on sanansa sanottavana. Roudan puute saattoi pelastaa Ukrainan viime keväänä. Silloin Kiovaa lähestyvät venäläispanssarit eivät pystyneet poistumaan kapeilta teiltä upottavaan maastoon, ja Ukrainan joukot saattoivat tuhota viholliskolonnat niille sijoilleen.
Nyt routa saattaisi puolestaan auttaa Ukrainan armeijaa vastahyökkäyksissä, jos maa menee kunnolla jäähän ja kantaa raskaita ajoneuvoja.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
