Soilla yleinen suopursu kukkii kesä-heinäkuussa ja levittää huumaavaa tuoksuaan. Kuva: Kari Lindholm
Jos humalaa ei olisi keksitty, oluessa maistuisivat rantojen ja soiden kasvit
Suomyrttiä ja suopursua on käytetty oluen maustamiseen. Humalan voittokulku alkoi myöhäiskeskiajalla.Tilaajalle
Suomyrtin tapaa Suomessa yleisesti järvien ja meren rannoilla sekä harvemmin soilla. Kuva: Paula LiesmäkiOluen katkera maku on peräisin humalakasvin (Humulus lupulus) kävyistä.
Ennen humalan viljelyn yleistymistä olutta maustettiin sen sijaan laajalti suomyrtillä (Myrica gale), joka on monille tuttu kasvi järvien rannoilta.
Hollannissa tehtyjen arkeologisten tutkimusten mukaan suomyrttiä on käytetty oluen höysteenä jo rautakaudella. Myös Rooman imperiumin ajalta suomyrtti tunnetaan.
Humalaa kerättiin villeistä kasveista 700–800 luvuilta alkaen ja sen viljely alkoi Saksan Baijerissa vuoden 860 paikkeilla.
Suomyrtti oli humalaa yleisempi 1200-luvulle saakka. Myöhäiskeskiajalta lähtien molemmat kasvit kilpailivat suosiosta, kunnes humala syrjäytti suomyrtin tyystin 1700-luvun aikana.
Myös muiden luonnonkasvien kuin suomyrtin käyttö oluessa on ollut aiemmin yleistä.
Esimerkiksi viikingit ovat käyttäneet alppiruusujen sukulaiskasvia suopursua (Rhododendron tomentosum, aiemmin Ledum palustre), joka saattaa tehdä oluesta varsinaista rähinäjuomaa kasvin sisältämän hermomyrkyn takia.
Suopursun käyttö oluessa ja sen tapaisissa juomissa tunnetaan myös Virossa.
Sekä suomyrttiä että suopursua on käytetty laajemminkin rohdoskasveina sekä esimerkiksi koiden torjuntaan.
Tiede vahvistaa monet vanhan kansan tuntemat suopursun ominaisuudet todenperäisiksi. Suomessa tehty tutkimus on osoittanut esimerkiksi, että koivun lehtiin tarttuvat, suopursusta haihtuvat yhdisteet torjuvat koivua syöviä tuholaisia.
Suopursun eteeristen öljyjen on havaittu torjuvan myös kaalikoin tuhoja viljelykasveilla.
Joissakin maissa suopursua käytetään edelleen lääkintään ja Suomesta kerättyä suopursua on viety Keski-Eurooppaan.
Kasvi on myrkyllisyytensä vuoksi kuitenkin poistettu Suomen virallisesta lääkeluettelosta.
Lähteitä:
Karl-Ernst Behre: The history of beer additives in Europe – a review
Rhododendron tomentosum (Ledum palustre). A review of traditional use based on current research
Suopursulle markkinoita (Metsäkeskus, 2024)
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia juttuvinkkejä sähköpostiisi tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
