Naarashyttyset imevät ihmisistä verta. Kuva: Kimmo Haimi
Hyttyskesään odotetaan poikkeuksellisen suuria eroja tänä kesänä
Tulevaisuudessa hyttysennusteet voivat toimia kuin sääennusteet.
Etelän ja pohjoisen hyttyshuipuilla on tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä ero. Kuva: Juho RahkonenIhmisiä kiusaavien hyttysten määrän ennustaminen haastaa edelleen tutkijoita. Tänä vuonna hyttyskesässä on nähtävillä poikkeuksellisen iso ero pohjoisen ja etelän välillä.
Kaikilla on kokemusta hyttysistä ja kesän korvalla myös niiden määräennusteelle olisi kysyntää. Tutkittua tietoa hyttysistä on kuitenkin vähän.
”Hyttyset ovat monella tapaa hankalia tutkittavia. Toisiaan muistuttavia hyttyslajeja on useita kymmeniä, eikä tutkimukseen ole vakiintuneita käytänteitä”, selittää Oulun yliopiston professori Marko Mutanen.
Suomessa lentelee 44 eri hyttyslajia. Verta imevistä kesähyttysistä korpihyttynen on yksi runsaimmista.
Mutanen arvelee, että tutkittuun tietoon perustuvia hyttysennusteita voidaan antaa ehkä parin vuoden päästä. Hän on huomannut, että tuomen kukinta ajoittuu melko hyvin kesähyttysten ilmestymisen kanssa yhteen.
”Selvää on, että tänä vuonna Lapissa ja muualla Suomessa hyttysten esiintymisajat poikkeavat huomattavasti. Etelässä hyttysiä on jo toukokuussa, kun Kilpisjärvellä on vielä paljon lunta.”
Oulun korkeudella kesähyttyset ilmaantuvat tyypillisesti kesäkuun alussa, ja juhannuksena on hyttyshuippu, kun taas Lapissa huippuaika on juhannuksesta heinäkuun puoliväliin.
Ennusteiden tarkentamiseen tähtää Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa käynnistyvä tutkimus. Se selvittää hyttyslajien levinneisyyksiä ja vuosittaisia runsausvaihteluita.
Tutkimuksessa käytetään uusimpia dna-menetelmiä, konenäköä ja mallinnusta.
Muualla kansainvälisessä tutkimuksessa on keskitytty ihmisiä pureviin ja tauteja kantaviin lajeihin.
Ilmastonmuutoksen myötä myös kotoiset hyttyslajit saattavat vetäytyä, ja uusia tulla etelämpää tilalle. Esimerkiksi tauteja levittävä tiikerihyttynen on vitsaus Etelä- ja Keski-Euroopassa.
”Menestyminen pohjoisessa on epätodennäköistä, mutta on syytä seurata, miten lajisto muuttuu”, Mutanen huomauttaa.
”Mikäli hyttysten lajistoseurannasta saataisiin reaaliaikaista tietoa, hyttysennuste voisi toimia kuin sääennuste.”
Ihmisiä hyttyset lähinnä kiusaavat. Harva muistaa, että hyttysillä on tärkeitä ekologisia tehtäviä. Niiden vesissä elävillä toukilla on esimerkiksi iso rooli ravintoketjussa.
Koirashyttyset eivät ole verenimijöitä vaan ne käyttävät ravinnokseen mettä. Ne pölyttävät kasveja, joissa vierailevat.
Hyönteiset reagoivat nopeasti ympäristön muutoksiin, joten hyttyset ovat erinomaisia myös ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden ilmentäjiä.
”Luotettavia hyttysennusteita varten tarvitaan systemaattisesti kerättyä tietoa, jotta lajien esiintymisistä voidaan mallintaa kesän eri vaiheissa sekä eri puolilla Suomea”, sanoo tutkija Anna Suuronen Suomen ympäristökeskuksesta.
”Kun tiedämme, miten lumimäärä, kevään eteneminen ja kesän lämpötila tai kuivuus kytkeytyvät hyttysten määrään, voimme rakentaa ensimmäiset mallit runsauteen vaikuttavista tekijöistä”, sanoo Suuronen.
Mikäli hyttysten lajistoseurannasta saataisiin reaaliaikaista tietoa, hyttysennuste voisi toimia kuin sääennuste.
Hyttyset ovat tärkeitä luonnon ekologisille ketjuille. Kuva: Jutta MykräLapin lisäksi hyttystutkimusalue ulottuu myös Pohjois-Karjalaan ja Pohjanmaalle. Tutkijatohtori Tuomas Kankaanpää vie hyttyspyydyksiä laajasti ympäri tutkimusaluetta, etenkin biologisille tutkimusasemille sekä Metsähallituksen ja ympäristökeskuksen toimipisteille.
”Oulun yliopiston laboratorioissa tarkastelemme otoksia kerätystä biomassasta. Hyttysiä punnitaan ja levitetään tarjottimille, ja konenäkö laskee ne”, Kankaanpää kertoo.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
