Karhukanta nousee jatkuvasti, kun kannanhoidollista metsästystä ei ole. Kuva: Markku Vuorikari
Pohjois-Karjalan metsästäjät: Luottamus ja usko ministeriöön ja riistahallintoon on mennyt
Lieksassa ja Ilomantsissa karhunmetsästäjät ovat ihmeissään tilanteesta, vaikka karhujahdin peruuntuminen oli ennustettavissa.TilaajalleIlomantsi
Yrjö Eronen kuvattuna Lieksassa koiriensa kanssa muutama vuosi sitten. Kuva: Sari PenttinenSuomen riistakeskus tiedotti eilen hakevansa karhupäätöksille asetetuille täytäntöönpanokielloille kiireellistä kumoamista. Riistakeskus katsoo, että se on tehnyt valituksenalaiset päätökset voimassa olevan metsästyslainsäädännön nojalla ja sen asettamissa harkintavallan rajoissa. Lisäksi riistakeskus on ottanut huomioon asiassa relevantin oikeuskäytännön ja ohjeistuksen. Näin ollen Suomen riistakeskus vaatii, että täytäntöönpanokiellot tulee kumota kiireellisesti.
”Turhauttavaa touhua”, kiteyttää tunnelmansa lieksalainen Yrjö Eronen ajatuksensa.
”Minä osaan järjestää ja johtaa karhujahdin ja vaimo hoitaa paperihommat. Lupien kanssa on jo nyt tehty paljon töitä ja ihan turhaan. Parhaillaan tehdään laajaa vastinetta valitukseen. Toimenpidekiellon purkuvaatimusta ei tehdä, koska se on aina tullut bumerangina heti takaisin”, Eronen huokaa.
”Karhu on meikäläisille uusiutuvaa luonnonvaraa ja karhukannan hoito on osa luonnonhoitoa. Nyt pieni porukka pystyy laittamaan koko systeemin sekaisin ja jumiin. Jahti pitää vahingot kontrollissa ja ihmisarkuuden karhujen päässä. Meiltä on nyt vedetty matto alta ja sitä tässä ihmetellään.”
Samaa mieltä on myös Ilomantsin yhteisluvan luvanhakijana toimiva ilomantsilainen Markus Ahponen. Hän sanoo, että luottamus ja usko ministeriöön ja koko lupaprosessiin on mennyt.
”Tänäkin vuonna kansanedustajat lupasivat, että karhujahtiin päästään.”
”Tänäkin vuonna kansanedustajat lupasivat, että karhujahtiin päästään. Kymmenen vuotta tätä peliä on nyt jo ollut ja väkisin tulee mieleen se, että onko päättäjillä edes todella halua saada tätä toimimaan. Vaikeaa on enää uskoa, että tämä solmu aukeaa ainakaan helposti. Nyt on jo ongelmia petojen kanssa, saati sitten viiden vuoden päästä tästä eteenpäin, jos mitään ei tehdä.”
Eronen pohtii, milloin metsästäjien mitta tulee täyteen. Erosta närästää erityisesti se, että Etelä-Suomessa määrätään, mitä Lieksassa saadaan tehdä, vaikka karhujen aiheuttamat ongelmat ovat osa Pohjois-Karjalan arkea.
”Riistahallinto ja ministeriö ei pysty omaa työtään tekemään.”
”Karhukanta nousoo väkisin ja jossakin vaiheessa johonkin toimenpiteisiin pitää ruveta. Mitä toimia ne sitten silloin on? Onko ne sitten ammattimetsästäjät vai mikä on se ratkaisu? Pelkillä vahinkoperusteisilla luvilla ja SRVA-hommilla tämä ei tule pyörimään. Joko täytyy käydä joku pahempi juttu tai sitten karhukanta luontaisesti laskee jonkun taudin takia lopulta”, Eronen sanoo.
Miehet sanovat olevansa tyytyväisiä, että vielä ei ole sattunut mitään pahempaa vahinkoa. Se on varmaa, että karhunkin suhtautuminen ihmiseen muuttuu vähitellen ja kohtaamistilanteista tulee jatkuvasti yhä vaarallisempia.
”Meillä on hienot retkeilyreitit ja marjastus mahdollisuudet Ilomantsissa ja entistä useampi jättää lähtemättä sinne karhun kohtaamisen pelossa. Ennen marjastajat eivät nähneet karhuja, koska ne väistivät, kun kuulivat ihmisen tulevan. Nyt ne eivät enää väistä ja konfliktin riski näin ollen kasvaa”, Ahponen pohtii.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
