
Soopeli on paljon näätää muistuttava, mutta kooltaan hieman suurempi havumetsien nisäkäs. Soopelin erottaminen näädästä ei välttämättä ole kovinkaan helppoa. Soopelin turkin värisävy voi vaihdella levinneisyyden mukaan lähes vaaleasta melkein mustaan.
Soopelin häntä on kuitenkin selvästi lyhyempi kuin näädällä, korkeintaan puolet ruumiin pituudesta. Myös soopelin takajalat ovat hieman lyhyemmät kuin näädällä. Tarhatuilta soopeleilta puuttuu näädän paras tuntomerkki eli kultainen rintalaikku. Suomessa tavatut tarhakarkurit ovat olleet tummanruskeita ja niiden turkissa on ollut hopeanvärisiä peitinkarvoja.
Soopeli on tunnettu arvokkaasta turkistaan, jonka vuoksi sitä on metsästetty alkuperäisellä esiintymisalueellaan Venäjän ja Siperian taigalla. Kauniin turkin takia soopelia myös tarhataan.
Nykyisin luonnonvarainen soopeli kuuluu IUCN:n luokituksessa elinvoimaisten lajien ryhmään ja soopelikanta on kasvussa.
Soopelin ei tiedetä koskaan eläneen luonnonvaraisena Suomessa.
Soopelin ei tiedetä eläneen koskaan Suomessa luonnonvaraisena. Tutkijat epäilevät, että historialliset maininnat soopeleista johtuvat näädistä, joilla on ollut melanismi eli ne ovat olleet kokonaan mustia.
Tämän vuoksi soopelin katsotaan olevan Suomessa nykyisin haitallinen vieraslaji.
Suomesta on tältä vuosituhannelta havaintoja kolmesta varmistetusta soopelista. Lappeenrannan seudulta pyydettiin 2010-luvulla kaksi soopelia. Kolmas varmistettu soopeli pyydettiin Punkaharjulta joulukuussa 2019. Ulkonäkönsä perusteella näiden yksilöiden arveltiin olleen venäläisiä tarhakarkulaisia.
Näiden lisäksi vieraslaji.fi-sivustolle on ilmoitettu havaintoja Kalajoelta ja Savonlinnasta.
Havaintoja soopelista voi ilmoittaa vieraslajinisäkkäiden ilmoituslomakkeella.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
