Ilmastonmuutos romutti puuston vanhat harvennusmallit: Näin metsiä kasvatetaan jatkossa

Ilmastonmuutoksen vaikutus ja tuhoriskien kasvu näkyvät Tapion uusissa harvennusmalleissa. Jatkossa metsiä kasvatetaan aiempaa tiheämpänä.

Valtaosa metsän hakkuista on harvennushakkuita. Hakkuita ohjaavat metsälain lisäksi metsänhoidon suositusten harvennusmallit. Mallit kertovat, milloin metsää on aika harventaa ja kuinka paljon puuta jätetään hakkuun jälkeen.

”Harventamisella nopeutetaan kasvatettavan puuston järeytymistä tukkipuuksi. Samalla metsänomistaja saa puunmyyntituloja”, toteaa metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Vanhatalon mukaan turhan voimakkaat harvennukset aiheuttavat tappioita niin hiilensidonnassa kuin metsän puuntuotoksessa. Toisaalta jos harvennus jää tekemättä tai viivästyy, metsän kasvu ei keskity tuoton kannalta parhaisiin puihin.

Metsien vauhdittunut kasvu antaa mahdollisuuden kasvattaa hoidettuja metsiä tiheämpänä, vaikka taloudellinen tavoite pysyisi samana. Metsästä saa aiempaa nopeammin myyntikelpoista puuta.

Talousmetsien korkeampi tuottotavoitekaan ei johda enää niin harvaan metsään, että se hipoisi lain asettamaa rajaa.

Samalla uudet mallit antavat metsänomistajille lisää vaihtoehtoja talous- ja luontotavoitteiden huomioimiseen

Metsien vauhdittunut kasvu antaa mahdollisuuden kasvattaa hoidettuja metsiä aiempaa tiheämpänä. Kuva: MT Arkisto

Harvennuksissa on suositeltavaa vaalia sekapuustoisuutta. Sillä vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja tasataan taloudellista riskiä.

Puita olisi hyvä jättää noin 100 kappaletta hehtaarille aiempaa enemmän. Poikkeuksena on rauduskoivikot, joissa suositus ensiharvennuksesta ei ole muuttunut.

Uudet mallit on laskenut Luonnonvarakeskus. Suurimmat muutokset ovat pohjoisen Suomen männiköissä. Tutkijat ovat arvioineet myös tuhoriskejä ja niiden mahdollisuudesta varoitetaan harvennusmallien ohessa.

Varttuneen puuston harvennukseen on kolme erilaista linjaa: lievä, perus- ja voimakas harvennus. Harvennusmalleissa se näyttäytyy tuottotavoitteen asettamisena.

Jos metsänomistaja jättää kasvamaan perusmallia enemmän puuta, puuntuotos ja hiilensidonta ovat suurempia. Toisaalta puut järeytyvät hitaammin ja korkotuotto on matalampi.

Voimakas harvennus taas vähentää puustoon sitoutunutta pääomaa ja siten parantaa tuottoa. Laadukkaassa metsässä voi harventaa myös tukkipuuta, mikä tuo tilille nopeammin rahaa.

Jos metsänomistaja haluaa lykätä päätehakkuuta 20–40 vuotta tavanomaista talousmetsää myöhäisemmäksi, hän voi valita uuden pidennetty kiertoaika -harvennusmallin.

Siinä optimoidaan jo harvennuksilla koko kasvatusajan puuntuotosta. Pitkä kasvatusaika vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja sitoo hiiltä metsään.

Luontoarvojen vaalimiseen vaikuttaa enemmän hakkuun toteutustapa kuin valittu harvennusmalli.