Tšernobylin ydinvoimalan lähimetsä yllätti väkivallan uhan alla toimineet tutkijat ‒ rauduskoivut sopeutuneet säteilyyn
Alustavien tulosten perusteella Tšernobylin rauduskoivut ovat sopeutuneet säteilyn jatkuviin vaikutuksiin odotettua paremmin.
Tšernobylin ydinvoimalan suojavyöhykkeen sisällä kasvavien puiden sopeutuminen jatkuvaan säteilyyn kiinnostaa tutkijoita. Kuva: MT ArkistoTšernobylin Punaisen metsän koivuja on onnistuttu tutkimaan ukrainalaisten, suomalaisten ja eurooppalaisten tutkijoiden yhteistyönä. Alustavien tulosten perusteella koivut ovat sopeutuneet säteilyn vaikutuksiin odotettua paremmin.
Tšernobylin vieressä kasvavan Punaisen metsän eliöstö on ihmistoiminnan puuttumisen vuoksi hyvin rikasta. Se on otollinen paikka tutkia, miten kohonnut taustasäteily vaikuttaa eliöihin.
Alueen koivut kiinnostivat tutkijoita, sillä niiden avulla haluttiin selvittää ydinonnettomuuden jatkuvia vaikutuksia ympäristöön. Nyt julkaistu tutkimus valottaa puiden ja mikrobien vuorovaikutussuhteita stressaavissa olosuhteissa.
Oulun yliopiston tutkijat olettivat, että säteily voi muuttaa mikrobit haitallisiksi koivuille. Alustavat tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että koivu etsii uusia ystäviä eli säteilyn vaikutuksen alla koivu valikoi löysemmällä seulalla itselleen vuorovaikutukseen sopivia symbiontteja.
”Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, miksi koivu on valinnut uudenlaiset seuralaiset. Kykenevätkö ne ehkä paremmin auttamaan koivun kasvua säteilyn alla?” pohtii akatemiatutkija Janne Koskimäki tiedotteessa.
”Jatkotutkimuksia tarvitaan selvittämään, miksi koivu on valinnut uudenlaiset seuralaiset. Kykenevätkö ne ehkä paremmin auttamaan koivun kasvua säteilyn alla?” Janne Koskimäki
Tšernobylin ydinvoimalan reaktori räjähti vuonna 1986 nykyisen Ukrainan alueella. Se aiheutti yhden maapallon vakavimmista ydinonnettomuuksista.
Radioaktiivisen säteilyn vuoksi entisen voimala-alueen ympärille perustettiin eristetty suojavyöhyke. Voimakkaimmin ydinonnettomuuden laskeuma vaikutti ydinvoimalan läheiseen metsään, jonka männyt kuolivat pystyyn ja muuttuivat punaisiksi voimakkaan säteilyn vaikutuksesta.
Paikkaa kutsutaankin Punaiseksi metsäksi, jossa voidaan vieläkin mitata korkeita säteilyarvoja. Metsä kiinnostaa tutkijoita Venäjän käynnistämästä hyökkäyssodasta ja sen tuomista riskeistä huolimatta.
”Ukrainassa tieteen tekeminen on ollut hyvin haastavaa sodan aikana. Monet tutkijat ovat joutuneet työskentelemään väkivallan uhan alla, ja muuttamaan turvallisempiin paikkoihin.” Olga Podolich
Venäjän hyökättyä Ukrainaan venäläiset sotilaat miehittivät punaisen metsän sodan alkuvaiheessa. He kaivoivat maaperää ja levittivät radioaktiivista pölyä uudelleen maastoon. Siksi monet pitkäaikaistutkimukset eliöiden sopeutumisesta säteilyyn häiriintyivät.
”Ukrainassa tieteen tekeminen on ollut hyvin haastavaa sodan aikana. Monet tutkijat ovat joutuneet työskentelemään väkivallan uhan alla, ja muuttamaan turvallisempiin paikkoihin”, sanoo Oulun yliopistossa työskentelevä ukrainalaistutkija Olga Podolich.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
