Markku Niskasen tekemä kone sylkee halpaa polttoainetta suoraan peräkärryyn – katso video!

Ilmailua harrastavalla Markku Niskasella on kotipihallaan suurehko, alun perin Renegade-kaksitasokonetta varten rakennettu halli. Hallia pitää lämmittää, ja sitä varten Niskanen on lisännyt vanhan junanvaunun lämmityspannuun pelletinsyöttölaitteiston.

Pari vuotta sitten hän alkoi miettiä lämmitysratkaisua uusiksi. Miksi ostaa pellettiä, kun oksia lahoaa metsään loputtomasti?

”Kun pelletin hinta meni tollaseksi, piti keksiä jotain.”

Nyt hallin lämmityksen vaatima polttoaine syntyy auton peräkärryn päälle asennetulla, itse rakennetulla hakkurilla.

Enintään noin viiden sentin vahvuiset oksat syötetään laitteeseen vaakasuunnassa peräkärryn takaa. Kärryasennukseen Niskanen päätyi, koska näin yhdellä ajokerralla saa mahdollisimman paljon valmista haketta.

”Risukasana ei mahdu samaa puumäärää kyytiin. Kärry täyttyy, kun tehdään vaimon kanssa parin tunnin keikka.”

Hakkurin rakentaminen toimivaksi vei yhden talven.

Aluksi Niskanen ajatteli pääsevänsä helpolla, kun kaupasta sai valmiina puutarhahakkurin teriä. Ne kuitenkin menivät tukkoon kokeilussa.

Valmiissa versiossa pyörii vastakkain kaksi neliteräistä rullaa, joiden terät osuvat samaan aikaan puuhun eri puolilta ja katkaisevat sen giljotiiniperiaatteella. Terien kärjet osuvat aavistuksen ohi toisistaan.

”Niin, että paperi tarttuu väliin.”

Vastaavaa hakkurin terämallia Niskanen ei ole nähnyt missään muualla.

Vastakkain osuvat terät katkaisevat oksat. Koneessa on kaksi rullaa, jossa on neljä terää.  Kuva: Kimmo Haimi

Voimanlähdekin on vaihtunut matkan varrella. Ensimmäisenä versiossa oli ruohonleikkurin moottori, jonka teho ei riittänyt. Nyt hakkuri pyörii seitsemän hevosvoiman bensiinimoottorilla.

Piirustuksia ei tarvittu. Niskasen tyyli on tehdä, kokeilla ja tehdä uudelleen. Esimerkiksi välityksiä piti muuttaa moneen kertaan, ennen kuin laite alkoi toimia.

”Jos ei mene, vähän aikaa antaa hautua ja sitten se meneekin.”

Terät Niskanen on tehnyt itse. Työkaluteräksen leikkuu onnistui sirkkelin katkaisulaikalla. Jatkotyöstön Niskanen teki jyrsinkoneella.

Niskasella on hallissaan myös Tampellan sorvi vuodelta 1954.

”Samoja sorveja meni sotakorvauksena Venäjälle. Jotkut sanoo, että tämä on tekniikan museo, mutta mä olen pärjännyt näillä vehkeillä.”

Metalliammattilaisen käsissä on syntynyt kaikenlaista muutakin. Esimerkiksi siimaleikkuri on muuntunut kumiveneen pitkävartiseksi perämoottoriksi.

Teräksen työstö onnistuu Markku Niskasen omassa hallissa vanhoilla koneilla.  Kuva: Kimmo Haimi

Niskasen mielestä hakkuri on valmis, mutta saattaa hän sitä kehitelläkin.

Työn alla on terä, joka vaatisi vain yhden rullan pyörimisen laitteessa. Lämmitystä voisi myös automatisoida rakentamalla oksahakkeen syötölle laitteiston.

Huoltoa ei ole paljon tarvittu.

”Olen kerran teroittanut terät. Oli liian iso kapula, niin terän kärki oli kiharalla. Kärki on aika ohut, joten materiaali vääntyy.”