Kenttäjohtaja Timo Leskinen ja Patrick Fredriksson tarkastelemassa valkohäntäpeurojen aiheuttamia vahinkoja pellolla. Kuva: Eija Vallinheimo
Peurakannan pelätään ryöstäytyvän käsistä pahimmilla tihentymäalueilla: ”Lupamäärät eivät enää kaikkialla riitä kannan pienentämiseen”
Suomen riistakeskus Uusimaa on myöntänyt alueelleen ensi syksyn metsästyskaudelle 1 706 hirven ja 9 855 valkohäntäpeuran pyyntilupaa. Paikalliset pelkäävät, että valkohäntäpeurakannat ryöstäytyvät käsistä.TilaajalleRaasepori
Uudenmaan alueelle on myönnetty 9 855 pyyntilupaa tulevalle metsästyskaudelle. Kuva: Juho RahkonenLue artikkelin tiivistelmä- Suomen riistakeskus Uusimaa myönsi ensi syksyn metsästyskaudelle 1 706 hirven ja 9 855 valkohäntäpeuran pyyntilupaa.
- Patrick Fredriksson kertoo seurueensa hakeneen 58 valkohäntäpeuralupaa mutta saaneen 10. Hänen mukaansa peurakannat ovat korkeita ja vahingot suuria.
- MTK:n Timo Leskisen mukaan saalismäärä on ollut laskussa viiden vuoden ajan. Hän vaatii joustavampaa kannanhallintaa ja alueellisten erojen parempaa huomiointia.
Raaseporin Bromarvin kylässä asuva Patrick Fredriksson on pettynyt myönnettyihin lupamääriin.
”Meidän seurueemme haki 58 valkohäntäpeuralupaa, mutta saimme vain 10. Lupamääriä on pienennetty, vaikka täällä ollaan lähestymässä kaikkien aikojen korkeampia valkohäntäpeurakantoja.”
”Tulevan metsästyskauden jälkeen kaikkein tiheimmillä peura-alueilla tulee varmasti olemaan jopa ennätyksellisen korkeita valkohäntäpeurakantoja, koska myönnetyt lupamäärät eivät enää kaikkialla riitä kannan pienentämiseen”, arvioi myös MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.
Leskisen mukaan monet hirvitalousalueet, joille valkohäntäpeurakannan tavoitehaarukka määritellään, ovat nostaneet rimaa koko ajan suurpetojen lisääntymisen varalta. Raasepori sijoittuu läntisen Uudenmaan hirvitalousalue kakkoseen. Uudenmaan viidestä hirvitalousalueesta kahdella ollaan Uudenmaan alueellisen riistaneuvoston keväällä 2024 asettamassa peuratiheystavoitteessa.
Valkohäntäpeurojen kantatavoite on nykyisin täällä 25–35 peuraa tuhannella hehtaarilla, kun se aiemmin on ollut hieman eri perusteilla 12–16. Valkohäntäpeurakanta on tiheimmillään juuri Raaseporin alueella. Luken kanta-arvioiden mukaan alueella on 46,3 valkohäntäpeuraa tuhannella hehtaarilla.
Valkohäntäpeurojen kanta-arvio ja arvioidut tiheyksien muutokset. Kuva: Luke”Jos minä lasken peuroja keväällä, saan tulokseksi ainakin puolet enemmän”, Fredriksson sanoo. Määrät eivät voi vähentyä, vaikka kaikki luvat käytettäisiin. Viime aikoina täällä on jäänyt paljon lupia käyttämättäkin”, Fredriksson tuhahtaa.
Fredriksson uskoo, että kanta-arviossa aliarvioidaan peurojen todellista määrää.
”Kun täällä on arvioitu hirviä olevan 3–4 kappaletta tuhannella hehtaarilla, lentolaskennassa määrät ovat olleet 9–10 hirveä. Todellinen peurakanta on varmasti samaan tapaan paljon isompi.”
MTK:n Leskinen on huolissaan kannan kasvusta.
”Saalismäärä on ollut laskussa jo viiden vuoden ajan ja tämä suunta on täysin väärä.”
”Tilanne on katastrofaalinen maanviljelijöiden kannalta, viljelystä on tullut mahdotonta.”
”Tilanne on katastrofaalinen maanviljelijöiden kannalta, viljelystä on tullut mahdotonta. Kaikki mitä haluaa viljellä, pitäisi aidata. Siinä missä muualla pidetään eläimiä aitojen sisäpuolella, meillä niitä pystytetään, jotta peurat pysyvät poissa”, Fredriksson kiteyttää.
Leskinen penääkin enemmän joustavuutta valkohäntäpeurojen kannanhallintaan.
”Alueelliset erot peuratiheyksissä ja vahinkojen määrässä tulee ottaa selvästi paremmin huomioon. Valkohäntäpeurat aiheuttavat paikoin valtavasti ongelmia, aivan kuten valkoposkihanhet Itä-Suomessa. Vahinkoihin pitäisi pystyä puuttumaan metsästyksen keinoin tehokkaammin”, Leskinen toteaa.
Hän ei ymmärrä, miksi valkohäntäpeuran metsästys on tehty näin työlääksi ja vaikeaksi sekä riistahallinnon, metsästäjien että maanomistajien näkökulmasta.
Alueella kotipuutarhatkin täytyy aidata valkohäntäpeurojen takia. Kuva: Eija Vallinheimo”Hyvä esimerkki järjestelmän jäykkyydestä on se, että vain 30 metrin päässä laajemmasta lupa-alueestamme oleva noin 400 hehtaarin alue ei täytä 500 hehtaarin yhtenäisen metsästysalueen määritelmää ja sinne ei myönnetty yhtään pyyntilupaa, vaikka peltojen vahingotkin ovat siellä suurimmat. Eihän tässä ole mitään järkeä”, Fredriksson toteaa harmistuneena.
”Ei peuran turvalliseen kyttäysmetsästykseen tarvita 500 hehtaarin yhtenäistä maa-alaa. Tämän säännöksen takia tälle alueelle voimme hakea vain poikkeuslupia. Muutamaa vuotta aiemmin poikkeuslupia sai kuitenkin käyttää vain, jos pelto oli aidattu. Se on ihan hullua”, Fredriksson manaa.
”On muistettava, että valkohäntäpeura on vieraslaji. Jos kanta on ylisuuri ja alkaa tehdä vahinkoja kotoperäiselle luonnolle, voi vastaan tulla sellainenkin päätös, että valkohäntäpeura määritellään haitalliseksi vieraslajiksi, jolloin koko kanta pyritään hävittämään”, Leskinen muistuttaa.
”Peuran hävittäminen ei tietenkään ole MTK:n tavoite, vaan tavoitteena on asiallinen kannanhallinta ja kohtuus eläinmäärissä”.
Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
