Ulkopaikkakuntalaisten hirvestys hiertää paikallisia metsästäjiä Ylä-Lapissa
Inarin alueen metsästysseurat ja metsästäjät vaativat sosiaalisen kestävyyden palauttamista Ylä-Lapin hirvenmetsästyskäytäntöihin.Tilaajalle
Hirvenmetsästystä Ylä-Lapissa harjoitetaan perinteisesti pienemmissä porukoissa. Kuvituskuva. Kuva: Kari LindholmInarilaisten metsästäjien lähettämän tiedotteen mukaan perinteinen hirvenpyynti Ylä-Lapissa on vääristynyt.
Paikallisia korpeavat etenkin Etelä-Suomesta Lappiin tulevat metsästäjät, jotka saapuvat paikalle isolla metsästysporukalla ja useiden koirien kanssa.
”Tässä kisassa paikalliset jäävät toiseksi. Siksi monet paikalliset ovat luopuneet hirvenmetsästyksestä. Muutamassa vuodessa Inarin hirvenmetsästys on mennyt aivan sekaisin”, Aimo Koistinen Inarin Nellimistä sanoo.
”Meille inarilaisille tämä tarkoittaa sitä, että meiltä viedään ja on viety jo perinteinen tapa metsästää. Meiltä viedään tapa opettaa nuoria alkavia metsästäjiä perinteisiin pyyntitapoihin ja viedään voima, joka yhdistää perheitä ja metsästysväkeä”, Koistinen toteaa.
Hänen mukaansa yhteisön sosiaalinen kestävyys murenee pala kerralla.
Sapiskaa saavat monet riista-alan organisaatiot. Syynä ongelmiin nähdään niin Luonnonvarakeskuksen vääristynyt arvio hirvikannan koosta, riistakeskuksen päättämät lupamäärät kuin Metsähallituksen myymät metsästysluvat.
”Meille inarilaisille tämä tarkoittaa sitä, että meiltä viedään ja on viety jo perinteinen tapa metsästää.”
Inarin metsästäjät esittävät tiukennuksia metsästyslupiin.
”Ei ole tarkoitus kieltää muiden kuin paikallisten metsästäjien metsästystä, mutta lupakäytännöistä pitää tehdä sosiaalisesti kestäviä”, Koistinen tähdentää.
Metsästäjät toivovat muun muassa sitä, että lupa myönnetään vain henkilölle, jolla ei ole muualla hirvenpyyntimahdollisuutta.
Metsähallituksen Eräpalveluiden viestintäpäällikkö Aku Ahlholm toteaa, että asia on jo metsästäjien toivomalla tolalla. Hänen mukaansa valtion alueille etusijalle asetetaan ne metsästäjät, joilla ei ole muuta hirvenmetsästysmahdollisuutta.
Toiseksi metsästäjät ehdottavat, että vieraslupia ei enää sallittaisi molemmille hirven pyyntijaksolle. Ahlholmin mukaan vieraslupia ei enää myönnetä lainkaan ensimmäiselle hirvenmetsästysjaksolle.
”Tämä on rauhoittanut syyskuun metsästystä hienosti. Sen sijaan kiimarauhoituksen jälkeiselle ajalle niitä myönnetään. Tähän asti olemme ymmärtäneet, että se on myös paikallisten metsästäjien tahtotila: he ovat halunneet, että muun muassa muualle opiskelemaan lähteneet omat lapset ja muut eri kunnassa asuvat sukulaiset saisivat vieraana osallistua hirvijahtiin. Seurat tai seurueet ovat hankkineet vieraslupia tänä vuonna Inariin yhteensä 17 henkilölle.”
Kolmanneksi metsästäjät vaativat, että yhtä porukkaa kohti myönnetään vain yhden hirven lupa. Yhden hirven luvalla on mahdollista päästä Lappiin hirvenpyyntiin ja nauttimaan erästelystä.
Riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen vakuuttaa, että lupamäärä mitoittuu hirvikannan ja ampujamäärien mukaan tasapuolisesti kaikkia hakijoita koskien.
Riistakeskuksen mukaan luvanhakijat eivät myöskään ole kategorisesti vain paikallisia tai ulkopaikkakuntalaisia, vaan mukana on myös luvanhakijoita, joilla osa ampujista on Inarin kuntalaisia ja osa ulkopaikkakuntalaisia.
”Hirven pyyntilupia on tälle syksylle myönnetty Inariin 534, Utsjoelle 107 lupaa ja Enontekiölle 96 lupaa.”
Riistapäällikkö Sami Tossavainen Suomen riistakeskuksen Lapin toimipisteestä kertoo, että hirven pyyntilupia on tälle syksylle myönnetty Inariin 534, Utsjoelle 107 lupaa ja Enontekiölle 96 lupaa.
”Inarin lupamäärä on laskenut huippuvuosista, koska Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan hirvikanta on laskenut ja toisaalta 2024 riistaneuvosto asetti aiempaa korkeamman tavoitetiheyden Inarin hirvitalousalueelle”, Tossavainen kertoo.
Enontekiön lupamäärä on hieman suurempi kuin parina edellisenä vuonna, mutta alempana, jos katsotaan paria vuotta kauemmas. Utsjoen lupamäärä on hieman laskenut 2020 vuoden taitteesta, kun muutamana vuonna lupamäärä vaihteli 131–139 välillä.
Tossavaisen mukaan kaikkien Ylä-Lapin riistanhoitoyhdistysten osalta myönnettyjen lupien käyttöaste on ollut viime vuodet maltillinen. Viimeisen viiden vuoden aikana Inarissa 36–63 prosenttia, Utsjoella 62–76 prosenttia ja Enontekiöllä 59–74 prosenttia.
Naakiminen
Hirven metsästys naakimalla pohjoisen erämaissa on erilaista kuin hirvenmetsästys muualla. Usein se tapahtuu yksin.
Naakiminen on ikiaikainen metsästäjän tapa lähestyä saalista hiipimällä tuulen alta. Hiivintämatka voi olla useita kilometrejä.
Sana naakia tarkoittaa hiipiä ja se juontuu saamen kielestä. Hiipiä on inarinsaameksi ”njaahâd”, pohjoissaameksi ”njáhkat” ja koltansaameksi ”njaakkâd”.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
