

Tervolassa asuva Karhunpaini-metsästysseuran puheenjohtaja Alpo Kyngäs ihmettelee, miksi Metsähallitus on tänä vuonna lähettänyt lisäselvityspyynnön Norjassa asuvista seuran jäsenistä, joiden nimi on mainittu hirvenmetsästyksen aluelupahakemuksessa. Lisäselvityspyynnössä on kysytty kaikkien ulkomailla asuvien henkilöiden alustavaa suunnitelmaa metsästykseen Suomessa, osallistumisen ajankohtaa ja käytettävien metsästyspäivien määrää.
”Meidän Karhunpaini-metsästysseurassa suuri osa jäsenistä on tuttavia Norjan puolelta. He käyvät jahdissa, tulevat tänne ja maksavat metsästyslupansa ja jäsenmaksunsa, kuten me muutkin. Metsästysseura ei hyödy tästä mitenkään, mutta muu paikkakunta hyötyy, koska he tuovat kuitenkin mukanaan euroja kuluttamalla paikallisia palveluita”, Kyngäs ihmettelee.
Metsästyksen johtava asiantuntija Ahti Putaala Metsähallituksesta kertoo, että tämän vuoden hirvenmetsästyksen aluelupahakemuksissa valtion alueille on aikaisempia vuosia enemmän ilmoitettu metsästäjiksi juuri ulkomailla asuvia henkilöitä.
”Metsähallituksella on niin hallintolain kuin sosiaalisen kestävyyden ja metsästyksen tarkoituksenmukaisen järjestämisen perusteella velvoite selvittää hakijalta aluelupahakemuksissa olevien henkilöiden muita metsästysmahdollisuuksia sekä aikomus ja mahdollisuudet osallistua hirvenmetsästykseen alueluvan puitteissa.”
Metsästäjien määrällä aluelupahakemuksessa on vaikutusta alueluvan saantiin valtion maille koko Suomessa, ja metsästyslain 8 pykälän mukaisella alueella pohjoisessa Suomessa myös Suomen riistakeskuksen myöntämiin hirven pyyntilupamääriin.
Putaala kertoo, että Metsähallitukselle tammikuussa jätetyissä aluelupahakemuksissa on joissain tapauksissa ollut jopa enemmistönä Keski-Euroopassa tai muissa Pohjoismaissa pysyvästi asuvia henkilöitä.
”Kyselyllä selvitään, onko heillä tarkoitus ja mahdollisuus osallistua hirvenmetsästykseen Suomessa.”
”Kyselyllä selvitään, onko heillä tarkoitus ja mahdollisuus osallistua hirvenmetsästykseen Suomessa, eivätkä he ole hakemuksessa mukana vain niminä edistämässä alueluvan ja hirven pyyntilupien saantia.”
Metsästyslain mukaan Metsähallituksen tulee metsästyslupia valtion alueille myöntäessään asettaa vertailutilanteessa etusijalle sellaiset metsästäjät, joilla ei ole muuta kohtuullista metsästysmahdollisuutta. Putaalan mukaan kyselyllä halutaan varmistaa myös se, onko ulkomailla asuvilla vastaava metsästysmahdollisuus siinä maassa, missä asuvat.
Kyngäs ei niele selitystä sellaisenaan, hänen mielestään asiaa pitäisi katsoa laajemmalta näkökantilta. Metsähallituksen lupaharkinta tulisi hänen mielestään ulottaa koko lupaprosessiin, ei pelkästään seuroihin, jossa jäseninä on ulkomaalaisia.
”Lisäselvityspyyntö pitää koskea kaikkia Suomessa valtion mailla pyytäviä hirven alueluvan hakijoita. Nyt ulkomaista väkeä käytännössä vain savustetaan pois jahdista”, Kyngäs tuhahtaa.
”Metsästyksen ansiosta taimikot säästyvät hirviltä, mutta hirvenpyynti on myös monelle tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Ja jos katsoo vielä laajemmin, näin syntyvien kontaktien myötä tervolalaiset yritykset voivat saada jalansijaa Norjan markkinoille”, Kyngäs sanoo.
Putaala puolestaan muistuttaa turvallisuusnäkökohdista.
”Seurueluonteisessa hirven metsästyksessä on kyettävä kommunikoimaan alueella metsästävien muiden porukoiden kanssa turvallisten metsästysjärjestelyjen sopimiseksi. Lisäksi poronhoitoalueella on pystyttävä selvittämään poronhoitotyöt yhteistyössä paliskuntien ja paikallisten poronomistajien kanssa. Edellä mainittujen toimien toteuttaminen edellyttää riittävää suomen kielen taitoa.”
Aluelupahakemukset tullaan Metsähallituksessa käsittelemään pyydettyyn lisäselvitykseen saatujen vastausten perusteella maaliskuun aikana.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
