• Oletko havainnut japaninkaurista Suomen luonnossa? Lajin sekoittaa helposti metsäkauriiseen

    Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevaa hirvieläintä on istutettu runsaasti eri ­puolille Eurooppaa. Tulevaisuudessa laji saattaa saada sorkansijan myös maamme ­luonnosta. Jo nyt moni on ainakin arvellut nähneensä sen.
    Japanikaurisuros on talvella ­lähes musta. Vain urokselle kasvaa sarvet. Kiima-­aikaan sille kasvaa myös kaulalle harjas.
    Japanikaurisuros on talvella ­lähes musta. Vain urokselle kasvaa sarvet. Kiima-­aikaan sille kasvaa myös kaulalle harjas. Kuva: Esko Inberg
    Metsä|Luonto
    25.11.202321:00
    Tuomo Kesäläinen

    Japaninkauris on nimensä mukaisesti Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva jalokaurislaji. Euroopassa laji elää istutettuna vieraslajina. Japaninkauriita on istutettu Euroopan maihin jo 1860-luvulta lähtien. Japaninkauriista käytetään toisinaan myös nimiä japaninhirvi ja japaninpeura. Kaikilla nimillä tarkoitetaan kuitenkin samaa lajia.

    Euroopassa elävä, saksanhirvenä aiemmin tunnettu isokauris kuuluu japaninkauriin kanssa samaan jalokauriiden sukuun ja on lajin sukulainen. Japaninkauriista on useita eri alalajeja, joista osa pystyy risteytymään isokauriin kanssa. Lajien välinen kokoero kuitenkin tekee usein risteytymisestä epätodennäköistä.

    Alalajista riippuen japaninkauris saattaa muistuttaa ulkoisesti hyvin paljon isokaurista, mutta on usein tätä selvästi pienikokoisempi.

    Takana japaninkaurisnaaras punaruskeassa ja pilkullisessa kesäpuvussa. Etualalla oleva naaras jo vaihtanut harmaanruskeaan talviturkkiin.
    Takana japaninkaurisnaaras punaruskeassa ja pilkullisessa kesäpuvussa. Etualalla oleva naaras jo vaihtanut harmaanruskeaan talviturkkiin. Kuva: Esko Inberg

    Japaninkauriin voi sekoittaa helposti Suomessa elävään metsäkauriiseen. Lajit ovat lähes samankokoisia ja monet tuntomerkit, kuten hännän pituus ja peräpeilin reunan väritys, voivat nopeasti ohimenevässä tunnistustilanteessa jäädä riittävän hyvin näkemättä, jolloin lajin määritys on haastavaa.

    Japaninkauriin väri on kesäaikaan ruskeahko ja siinä on valkeita täpliä. Talvisin turkin väritys on mustanruskea ja osin harmaa. Metsäkauriin ja japaninkauriin väritys saattaa vuodenajasta riippuen olla hyvin samankaltainen.

    Vain japaninkaurisurokselle kasvaa sarvet. Nuoren uroksen sarvet muistuttavat erehdyttävästi metsäkauriin sarvia. Kokenut havainnoitsija pystyy kuitenkin hyvissä olosuhteissa erottamaan lajit toisistaan.

    Japaninkaurisuroksen kiimaääni on yön pimeydestä kuuluva hento ja lyhyt vihellys, jonka vain harva on päässyt kuulemaan. Kokemattoman tarkkailijan ei ole helppo yhdistää korkeaa ja lintumaista vihellystä hirvieläimen pitämään kiimaääneen.

    Japaninkauris suosii hieman erilaisia elinympäristöjä kuin metsäkauris. Japaninkauris viihtyy mieluiten puistomaisessa maisemassa ja matalassa, alle puoli metriä korkeassa ruohokasvustossa. Ilmastollisesti Etelä- ja Lounais-Suomi olisivat japaninkauriille mahdollista elinympäristöä.

    Euroopassa japaninkaurista on istutettu muun muassa Tanskaan, Irlantiin, Saksaan, Ranskaan, Itävaltaan, Puolaan ja Venäjälle. 1990-luvulla Venäjän puolella, Karjalan kannaksella, eli noin tuhannen japaninkauriin kanta. Näihin aikoihin myös Kaakkois-Suomessa nousi esiin epävirallisia tietoja, joiden mukaan japaninkauriita liikkuisi maamme rajojen sisäpuolella. Asiasta ei kuitenkaan ole virallisia tietoja.

    Suomessa havainnot japaninkauriista ovat hyvin vähäisiä ja epävarmoja. Vaikka laji ei toistaiseksi ole vielä löytänyt tietään Suomeen, muuttuvat olosuhteet ilmaston lämmetessä ja talvien leudotessa koko ajan suotuisammiksi japaninkauriille. Pysyvän kannan muodostuminen vaatisi kuitenkin useiden yksilöiden päätymistä samalle alueelle, joten omin avuin japaninkauris tuskin Suomeen asettuu.

    Japaninkauris

    Japaninkauris (Cervus nippon) on Kaakkois-Aasiasta kotoisin oleva jalokaurislaji.

    Sitä on istutettu Eurooppaan jo 1860-luvulla.

    Ulkoisesti se muistuttaa lähisukulaistaan iso­kaurista, mutta on pienempi.

    Kesäaikaan japaninkauriin turkki on punertavan ruskea ja siinä erottuu valkeita täpliä.

    Talvisin väritys on mustanruskea ja osin harmaa.

    Täysikasvuisen yksilön säkäkorkeus on 80–100 cm ja paino noin 50–60 kg.

    Itä-Aasiassa elää useita japaninkauriin alalajeja, eläimen koko vaihtelee alalajin mukaan.

    Vain uroksella on sarvet. Ne tippuvat huhti–toukokuussa ja kasvavat syksyksi takaisin.

    Suomessa japaninkaurishavainnot ovat harvinaisia ja hyvin epävarmoja.

    Lisää aiheesta
    • Valkohäntäpeuran tunnistaa pitkästä, alapuolelta vaaleasta häntä, jonka eläin nostaa häirittynä varoitussignaaliksi.

      Erä | Tiedätkö, mitkä Suomen hirvieläimistä ovat ihmisten maahantuomia? Kolme muuta lajia ovat alkuperäisiä

    • Metsäkauris ja valkohäntäpeura menevät monelta sekaisin. Metsäkauriin tunnistaa parhaiten töpöstä hännästä ja pienemmästä koosta.

      Erä | Palaako metsäkauriin metsästys pyyntilupajärjestelmän piiriin?

      Tilaajalle
    • Järripeippo on nykyään Etelä-Suomessa hyvin harvinainen.

      Luonto | Viiksitimali pesii ja kultasakaali käväisee, mutta kuukkelin kotimetsät hupenevat – ilmaston lämmetessä lajit siirtyvät kohti pohjoista

    • Valkohäntäpeurojen määrä Suomessa on reilusti yli kaksinkertaistunut vuoden 2010 jälkeen.

      Metsästys | Ratkaisu peuraongelmaan löytyy vain ruokintaa rajoittamalla ‒ niille syötetään vuosittain yli 17 miljoonaa kiloa rehua

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle