• Tunnistatko kalkkikallion? Luonnonsuojelulailla turvattu luontotyyppi vaatii usein hoitoa

    Harvinaista kalkkikalliota uhkaavat kalkkikiven louhiminen, alueiden umpeenkasvu ja metsänhoitotoimenpiteet.
    Lohjansaaresta löytyy useista arvokkaita kalkkikalliometsiä. Alueelle on perustettu myös luonnosuojelualueita.
    Lohjansaaresta löytyy useista arvokkaita kalkkikalliometsiä. Alueelle on perustettu myös luonnosuojelualueita. Kuva: Marita Waenerberg
    Metsä|Luonto
    5.7.202317:00
    Anniina Jokinen

    Kalkkikallioiden hoito ja suojelu auttavat turvaamaan monien uhanalaisten lajien säilymisen, Suomen metsäkeskus kertoo.

    Runsas lajisto ja lajien uhanalaisuus tekevät kalkkikallioista erityisen arvokkaita ympäristöjä. Suomessa ne ovat harvinaisia. Esiintymät painottuvat etenkin lounaisrannikolle, Pohjois-Savoon, Pohjois-Kuusamoon, Kainuuseen ja Lappiin. Yhteensä kalkkikallioita on arvioitu olevan noin 500–1000 hehtaaria.

    Tavanomaisia kivilajeja pehmeämpi kalkkikivi esiintyy toisinaan kalsiittisen kalkkikiven ja dolomiitin muodostamina kalliopaljastumina tai seinäminä.

    ”Kalkkikallion paras tunnistuskeino on kalkkia suosivien ja vaativien lajien havaitseminen. Kalkkia vaativiin lajeihin kuuluu iso joukko sammalia, jäkäliä, putkilokasveja ja sieniä. Kalkkipitoisuus voi ilmetä esimerkiksi kalliokielon tai kalkkikiertosammalen esiintymisenä. Monet lehtolajit ja jalot lehtipuut esiintyvät kalkkikallioalueilla”, kertoo metsäkeskuksen luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen tiedotteessa.

    Kalkkikiven louhiminen uhkaa kalkkikallioita. Kuva Lappeenrannasta.
    Kalkkikiven louhiminen uhkaa kalkkikallioita. Kuva Lappeenrannasta. Kuva: Tero Pajukallio

    Kalkkikalliot vaativat usein hoitoa, jotta niiden harvinainen lajisto säilyy. Kalkkikallioalueilla tapahtuvan laidunnuksen päättyminen, ilmasta tuleva typpilaskeuma sekä kuustettuminen johtavat muun lajiston lisääntymiseen ja kalkkikallioiden umpeutumiseen. Myös kalkkikiven louhiminen teollisuuden tarpeisiin sekä metsän uudistamis- ja hoitotoimet uhkaavat kalkkikallioita.

    Hoito vaatii aina kalkkikallioiden luontotyyppeihin ja erityislajistoon perehtyneen asiantuntijan tekemää suunnitelmaa ja lajiston inventointia. Hoidon vaikutusta tulee arvioida eri lajiryhmien, kuten jalopuiden, putkilokasvien, sammalien, jäkälien ja mykorritsasienten osalta. Hoito tehdään vaiheittain ja seuranta on tärkeä osa hoitokokonaisuutta.

    ”Havupuuston tai muun kasvillisuuden poisto, hakkuutähteen korjuu tai poltto ja etenkin laidunnus ovat keinoja, joilla voidaan vähentää kalkkikalliolajiston kanssa kilpailevaa muuta lajistoa sekä synnyttää maaperään tarvittavaa kulutusta kalkkilajien leviämiseksi”, Raatikainen sanoo.

    Kesäkuussa päivittynyt luonnonsuojelulaki lisäsi kalkkikalliot suojeltujen luontotyyppien joukkoon. Alueelliset ely-keskukset valvovat luonnonsuojelulakia. Ne voivat suojella lain suojaaman luontotyypin luonnontilaisen tai luonnontilaiseen verrattavan esiintymän.

    Lisää aiheesta
    • Malminetsintä on uuden luonnonsuojelulain nojalla kielletty kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan. Kuvassa Teijon kansallispuisto.

      Luonto | Luonnonsuojelulaki uudistuu: Vahvistusta luontotyyppien suojeluun ja mahdollisuus ekologiseen kompensointiin

    • Kynnepään pieni jalopuulehto sijaitsee Lohjansaaren koilliskulmassa.

      Luonto | Puolentoista hehtaarin kokoisessa Kynnepään lehdossa elää monilajinen lehtipuiden kirjo

      Tilaajalle
    • Suomen metsäalasta vain noin yksi prosentti on lehtometsää. Ravinteikkaan maaperän vuoksi valtaosa maamme lehdoista on raivattu maanviljelyksen käyttöön.

      Luonto | Lehdot ovat Suomen harvinaisin metsätyyppi, mutta tiesitkö miksi? Katso vinkit upeisiin lehtokohteisiin

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle