Voimaloiden napakorkeus on 109 metriä ja kokonaiskorkeus 190 metriä. Kuva: Jouni Porsanger
Ennätyspitkän luvitusmankelin läpikäynyt tuulipuisto avattiin Posiolla – ”Kertoo Suomesta investointimaana, jos luvitus kestää kahdeksan vuotta ja rakentaminen kaksi vuotta”
Murtotuulen tuulivoimapuisto jouduttiin luvittamaan kahteen kertaan.Tilaajalle
Murtotuulen tuulivoimapuisto Posiolla on nyt valmis. Suunnittelu, luvitus ja rakentaminen kestivät yhteensä 12 vuotta. Kuva: Jouni PorsangerPosion yhteismetsän mailla Murtotunturilla tuulienergiaa jauhaa nyt 21 voimalaa. Vihdoin ja viimein, moni paikallinen tuumii, sillä hanke on kestänyt poikkeuksellisen pitkään.
MT uutisoi tammikuussa 2012, kuinka alueelle odotetaan jopa 50:tä tuulivoimalaa. Silloin alueella tehtiin tuulimittauksia.
Hankkeessa alusta asti mukana ollut Taaleri Energian asiantuntija Taamir Fareed kertoo, että Murtotuulen tuulivoimapuisto on käynyt läpi luvitusprosessin kahteen kertaan.
Ensimmäisellä kerralla kaavasta valitettiin hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Käsittelyajat olivat pitkiä.
Valittajat vetosivat muun muassa meluhaittoihin ja alueen luontoarvoihin, mutta lopulta hanke kaatui päätöksentekoprosessin virheisiin.
Posion kunnanvaltuustossa ei ollut jäävätty kaikkia asianosaisia, jotka olisi pitänyt asiasta päättäessä jäävätä, Fareed kertoo.
Kaava hyväksyttiin toisen luvituskierroksen jälkeen vuonna 2020 ja sen jälkeen rakentaminen pääsi vauhtiin.
”Jotain kertoo Suomesta investointimaana, jos luvitus kestää kahdeksan vuotta ja rakentaminen kaksi vuotta”, Posion yhteismetsän toiminnanjohtaja Markus Laatikainen puuskahtaa ja toivoo, että luvitusprosesseja saataisiin nopeutettua.
Fareedin mukaan kaikki tuulivoimalahankkeet eivät suinkaan kestä näin pitkään.
”Ilman valituksia hankekehitys ja luvitusprosessi hoituvat noin 2,5 vuodessa”, hän sanoo.
Tuulivoimaloiden vuokratulot jakautuvat yhteismetsän osakkaille, joita on noin 2 000. Kuva: Jouni PorsangerMurtotunturilla vietettiin syyskuun viimeisellä viikolla avajaisia, jonne saapui noin 150 ihmistä.
”Niin yhteismetsän osakkaat kuin paikalliset asukkaat ovat suhtautuneet hankkeeseen hyvin”, Laatikainen kertoo.
Soraääniä on tullut lähinnä ulkopaikkakuntalaisilta mökkeilijöiltä, joista osa suree maiseman muuttumista.
Yhteismetsät ovat tuulivoimatoimijoille kiinnostavia kumppaneita, sillä niiden omistamat pinta-alat ovat isoja ja neuvotteluja pystytään käymään keskitetymmin kuin usean maanomistajan hankkeissa.
Investoinnin arvo oli 130 miljoonaa euroa.
Yhteismetsä saa tuulivoimayhtiöltä vuokraa, jonka suuruutta osapuolet eivät kerro. Posion kunta puolestaan saa voimaloista kiinteistöverotuloja, arviolta noin 30 000 euroa voimalaa kohti eli yhteensä yli 600 000 euroa vuodessa.
”Vähäväkisessä kunnassa tällä on iso merkitys kuntatalouteen”, Laatikainen sanoo.
Hänen mukaansa yhteismetsät ovat tuulivoimatoimijoille kiinnostavia kumppaneita, sillä niiden omistamat pinta-alat ovat isoja ja neuvotteluja pystytään käymään keskitetymmin kuin usean maanomistajan hankkeissa.
Laatikainen katsoo, että tuulipuisto yhteismetsän mailla on hyvä tapa jakaa vuokratuloja tasaisesti koko alueen maanomistajien kesken.
”Meillä on yli 900 osakastilaa ja noin 2 000 osakasta, joten tulot jakautuvat moneen talouteen.”
Murtotuulen tuulipuisto
Tuulipuiston omistaa Taaleri Energian hallinnoima rahasto Taaleri SolarWind II yhdessä sijoittajien kanssa.
21 tuulivoimalaa, joissa kuuden megawatin turbiini. Kokonaisteho 126 megawattia.
Arvioitu vuosituotanto 345 gigawattituntia.
Hankkeen arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä 112 000 tonnia vuodessa.
Murtotuulen tuulipuisto sijaitsee Posiolta noin 35 kilometriä Rovaniemen suuntaan.
Voimaloiden määrä väheni alkuperäisestä huomattavasti.
”Alunperin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä lupaa haettiin maksimissaan 51 voimalalle. Pääosin Puolustusvoimien tutkavaikutusten vuoksi määrä väheni. Osaltaan vaikutti myös luontoarvojen säilyttäminen”, Fareed kertoo.
Siirtolinjaa on noin neljä kilometriä. Sekin on kokonaan yhteismetsän mailla. Kuva: Jouni PorsangerYksittäisten voimaloiden teho kuitenkin kasvoi alun perin suunnitellusta 2–3 megawatista kuuteen megawattiin. Koko tuulipuiston nimellisteho pysyi siis kuta kuinkin samana hankkeen alusta lähtien.
”Voimaloiden käyttöikä on 35 vuotta, minkä jälkeen Taaleri Energia purkaa voimalat ja maisemoi alueen. Toki myös uusien voimaloiden rakentaminen voi tulla kyseeseen”, Fareed toteaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
