• EU:n ennallistamisesitys jakaa suomalaismeppejä, komissaari Timmermans saa kovaa arvostelua

    Ympäristövaliokunnan äänestyksestä tulossa äärimmäisen tiukka.
    Tilaajalle
    EU:n ennallistamisasetuksen läpimeno on edelleen epävarmaa.
    EU:n ennallistamisasetuksen läpimeno on edelleen epävarmaa. Kuva: Sanne Katainen
    Metsä|Metsäpolitiikka
    13.6.202312:16
    Jarmo Palokallio

    EU-parlamentin ympäristövaliokunta äänestää kiivasta keskustelua herättäneestä EU:n ennallistamisasetuksesta torstaina. Osa suomalaismepeistä on esityksen kannalla ja osa vastustaa sitä.

    Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Alkuperäinen tavoite oli, että ennallistamistoimenpiteitä tehtäisiin viidenneksellä EU:n maa- ja merialueista.

    Asetus on herättänyt tiukkaa vastustusta, sillä sen laadinnassa ei ole liiemmälti kuultu jäsenvaltioita. Myös komission ja etenkin komissaari Frans Timmermansin rajut otteet asian edistämiseksi ovat ärsyttäneet parlamentaarikkoja.

    Suomi on hangoitellut EU:ssa ennallistamisasetusta vastaan. Pelkona ovat olleet sekä kustannukset että metsäteollisuuden toimintaedellytysten heikkeneminen.

    Asetuksesta on sorvattu kompromissia, joka antaisi jäsenmaille enemmän sananvaltaa. Myös komissiossa on nyt ilmennyt kompromissihalukkuutta, koska se pelkää koko asetuksen kaatuvan muutoin.

    Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (rkp) mukaan asetuksen yksi suuri ongelma liittyy vaikutusten arviointiin. Komissio ei ole halunnut tai pystynyt tekemään sitä kunnolla.

    Suomen osalta on puhuttu noin 900 miljoonasta eurosta vuodessa.

    Torvaldsin mukaan kompromissiesityksessä lähtökohtana on menneisyyden sijaan tulevaisuus. Hän aikoo äänestää esityksen puolesta, koska vaihtoehdot ovat vielä huonompia.

    Ville Niinistön (vihr.) mukaan komission alkuperäiseen esitykseen liittyi perusteltuja huolia. Matkan varrella esitys on kuitenkin parantunut ja jäsenmaiden valta päätöksiin on kasvanut.

    Niinistö on ehdotuksen hyväksymisen kannalla.

    Jyrkimmin asetusta vastaan parlamentissa on keskustaoikeistolainen EPP. Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan EPP:n ryhmäkuri pakottaa hylkäämään ehdotuksen, vaikka hän on itse sen kannalla.

    ”Tähän liittyy ylimitoitettu huoli maataloudesta. Oikeasti kyse on sitä enemmän ryhmän profiilin nostosta”, sanoo Pietikäinen.

    Maatalousvaliokuntaan kuuluva Elsi Katainen (kesk.) äänesti siellä esityksen hylkäämisen puolesta. Hän arvosteli jyrkin sanoin Timmermansin käytöstä.

    Hänen mukaansa Timmermans on käynyt räyhäämässä edustajille, mikä suorastaan loukkaa parlamentin asemaa.

    ”Yksi edessä oleva kysymys koskee ennallistamisen rahoitusta. Capista ja ruuan tuotannon tukemisesta rahoja ei voi ottaa”, totesi Katainen tiistaina järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

    Teuvo Hakkarainen (ps.) ei osallistunut tiistain keskustelutilaisuuteen. Hän on kuitenkin aiemmin vaatinut ennallistamisasetukseen riittävää kansallista liikkumavaraa ja pienenpää pinta-alatavoitetta.

    Parlamentin ympäristövaliokunta äänestää asetuksen kohtalosta torstaina 15. kesäkuuta. Parlamentin on tarkoitus käsitellä asiaa heinäkuussa.

    Juttua korjattu 13.6. kello 15.41 Elsi Kataisen osalta juttua on korjattu. Samalla Silvia Modigin osuus on poistettu.

    Lisää aiheesta
    • Euroopan komissio on laatinut lobbausdokumentin, jonka avulla yritetään vaikuttaa meppien äänestyksiin.

      Metsäpolitiikka | Euroopan komissio toimii räikeästi toimivaltansa ulkopuolella ja yrittää vaikuttaa ennallistamisen äänestykseen parlamentissa

    • Keskustan Elsi Katainen jyrähti Brysselissä heinäpaalien takaa ennallistamisasetuksen kaatamisen puolesta. Samaan aikaan hänen RKP:läinen ryhmätoverinsa Nils Torvalds kiersi keräämässä tukea kompromissille, jolla esityksen läpimeno voitaisiin varmistaa.

      Metsäpolitiikka | Ennallistaminen voikin mennä läpi: Meppien mielipiteet jakavaan asetukseen haetaan nyt kompromissia

    • EU-parlamentin ympäristövaliokunta käsittelee ennallistamisasetusta torstaina.

      Metsäpolitiikka | EU:n ennallistamisasetuksesta tulossa tiukka äänestys

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsänhoito | Tuskallinen yhtälö: Vihreä poliitikko peri metsää – haluaa sekä rahaa että monimuotoisuutta

    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin