Suomen Sijoitusmetsät oy:n perustajayrittäjä Mika Venho. Kuva: Jaana Kankaanpää
Kumpaan voi luottaa? Luke ja Sijoitusmetsät saivat metsän tuotoksi ihan erilaisen luvun
Metsäomaisuuden arvon laskentatapa heiluttaa metsän tuottolaskelmia. Luken laskema tuotto julkaistaan vielä kerran, sitten se loppuu säästösyistä.Tilaajalle
Vaikka Luken ja Suomen Sijoitusmetsät oy:n vuosittaiset tuottolaskelmat poikkeavat paljonkin toisistaan, pitkällä sihdillä tuottoprosentit lähestyvät toisiaan. Seitsemän vuoden keskituotot ovat samaa tasoa noin 9,5 prosentissa vuosina 2017–2023. Kuva: Rami MarjamäkiLuonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto oli 10,4 prosenttia viime vuonna. Luke tiedotti tuotosta syyskuussa.
Suomen Sijoitusmetsät julkisti omat laskelmansa lokakuussa. Niiden mukaan yksityismetsien kokonaistuotto jäi 3,9 prosenttiin vuonna 2023.
Miten saman omaisuuserän sijoitustuotot voivat erota näin paljon toisistaan?
Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Markus Toikka vastaa sähköpostitse, että ”keskeisimpänä erona Luken ja Suomen Sijoitusmetsien laskeman sijoitustuoton välillä on metsäomaisuuden arvon ja sen muutoksen määrittäminen”.
Tuottoprosentin laskeminen on periaatteessa yksinkertainen laskutoimitus.
Tuottoprosentin laskeminen on periaatteessa yksinkertainen laskutoimitus: tuloista vähennetään kulut, tuloihin lisätään metsäomaisuuden arvonmuutos ja laskun tulos jaetaan metsäomaisuuden arvolla.
Luke laskee metsäomaisuuden arvon hakkuuarvona eli kertomalla Suomen yksityismetsien pystypuuston määrän vuosittaisilla ja maakunnittaisilla keskikantohinnoilla.
Suomen Sijoitusmetsät käyttää yksityismetsän markkina-arvoa mallintamallaan metsäkiinteistöjen markkinahintaindeksillä.
Indeksissä metsäkaupat on jaoteltu maantieteellisen alueen ja ominaisuusluokan mukaisiin laskentakoreihin, joiden markkinahintaennusteella mitattua arvon muutosta seurataan perusjaksolta vuodesta 2016 eteenpäin. Indeksi perustuu julkisesti myyntiin tulleisiin, edustaviin metsäkiinteistökauppoihin.
Vaikka Suomen Sijoitusmetsät laskee metsän arvon omalla tavallaan, se hyödyntää tuottolaskelmassaan Luken laskemaa metsätalouden liiketulosta.
Liiketulos kuvaa puuntuotannosta saatavaa rahallista tuottoa ja ottaa huomioon puukauppatulot, metsänhoito- ja hallintomenot sekä puuntuotannon tuet. Laskelmissa mukana oleva puuston nettoarvokasvu huomioi puuston kasvun, hakkuut ja järeytymisen.
Tulopuolella kaikkea myytyä puuta käsitellään pystykauppojen kantohinnalla. Joitakin metsänomistajia on askarruttanut omistajien oman työn huomioiminen laskelmissa.
Lähtökohtaisesti tuottoa ja kannattavuutta mitattaessa vain ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannukset lasketaan mukaan. Luke on kuitenkin metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannuksissa sisällyttänyt kuluihin arvion oman työn arvosta.
Viime vuoden tuottolaskelmassa Suomen Sijoitusmetsän tuottoprosentti on pienempi, koska Luken laskema kantohintojen muutoksesta johtuva metsäomaisuuden arvonmuutos oli suurempi kuin Suomen Sijoitusmetsien laskema metsäkiinteistöjen markkinahintatason muutos ja koska metsäkiinteistöjen markkina-arvo on korkeampi kuin hakkuuarvo.
”Se korostuu erityisesti Etelä-Suomessa”, Suomen Sijoitusmetsän oy:n perustajayrittäjä Mika Venho sanoo.
Venho uskoo asiaansa ja arvioi heidän laskentakaavansa olevan enemmän oikeassa kuin Luonnonvarakeskuksen.
”Meidän tapamme on verrannollinen vaikka pörssiosakkeiden tai asuntosijoittamisen tuoton laskuun.”
Luken Toikka ei lähde arvioimaan, kumpi laskentamalli on oikein. Toikka muistuttaa, että laskelmien lähestymistapa on hieman erilainen, toisessa ajatellaan metsäomaisuuden myytävän kiinteistönä ja toisessa hakattavan kokonaisuudessaan markkinapuuksi. Luke on tuottanut samalla laskentaperusteella tilastoa 2000-luvun alusta lähtien.
Luken mallin teoreettisena perustana on Markku Penttisen ja Antrei Laustin tutkimusjulkaisu vuodelta 2004. Tänä vuonna eläköitynyt Luken tutkija Esa Uotila taustoitti laskentakaavaa Metsätieteen aikakausikirjassa vuonna 2005.
Yhtenä huomiona Uotila totesi, että hakkuuarvolaskelma ei ota huomioon metsämaan arvoa eikä myöskään taimikoiden arvoa. Oikeaoppinen metsän arvon määritys kuitenkin edellyttäisi sitä.
”Metsäkiinteistöjen arvossa kantohinnatkin ovat sisällä ja ne vaikuttavat tietysti metsäkiinteistöjen hintoihin, mutta ei samassa mittakaavassa”, Venho sanoo.
Mitataanko metsäsijoittamisen riskiä pelkästään puuhintojen volatiliteetilla eli hintojen vaihtelulla?
Venhon mielestä kyse on myös metsäsijoittamisen riskin mittaamisesta. Mitataanko sitä pelkästään puuhintojen volatiliteetilla eli hintojen vaihtelulla?
”Mielestäni se ei ole ihan koko totuus. Eihän puuvarannon pitäisi olla määräävänä tekijänä riskitarkastelussa, koska koko varannosta realisoidaan niin vähän.”
Vaikka Venho pitää laskentatapaansa oikeana, hän toivoo Luken jatkavan oman laskelmansa julkaisemista.
Venhon toive ei välttämättä toteudu. Luke on ilmoittanut lopettavansa 14 nykyistä tilastoa uusien tehtävien ja julkisten säästötavoitteiden takia. Lopetettavien tilastojen joukossa ovat yksityismetsätalouden liiketulos ja metsä sijoituskohteena.
Ne julkaistaan viimeisen kerran ensi syksynä.
Kirjoittaja on MT:n toimittaja.Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
