
Metsänhoitoyhdistykset saavat jatkossa käyttöönsä tarkat raakkutiedot. Sen sijaan metsänomistajille noita tietoja ei edelleenkään etukäteen kerrota. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.
Suojeltavien lajien tietojen jakamistarve nousi esiin Hukkajoen raakkutuhon jälkeen. Kyse on siitä, että herkimpien lajien tiedot pimitetään tavallisilta kansalaisilta ja sitä kautta myös metsänomistajilta.
Metsänomistajia edustava MTK on ihmetellyt, miksi metsänomistajille ei kerrota heidän metsissään olevista erityistä suojelua vaativista kohteista. Tuo tieto olisi tarpeen siinä vaiheessa, kun metsänomistaja alkaa suunnitella hakkuita.
Nykykäytännön mukaan uhanalaistieto tulee metsänomistajalle viranomaisilta vasta metsänkäsittelyilmoituksen teon jälkeen. Siinä vaiheessa puut voi olla jo myyty ja hakkuukoneet tulossa leimikolle.
Jatkossa tieto raakuista ja vastaavista erityistoimia vaativista kohteista on myös metsänhoitoyhdistyksen tiedossa. Ne voidaan siten ottaa huomioon jo leimikon suunnitteluvaiheessa.
”Tietojen siirrossa metsänhoitoyhdistysten omaan Leafpoint-järjestelmään menee joitakin viikkoja, minkä jälkeen ne ovat jokaisen toimihenkilön käytössä”, kertoo järjestelmäasiantuntija Jari Jordan Metsänhoitoyhdistysten Palvelu oy:stä Helsingin Sanomille.
Hukkajoen raakkutuhon jälkeen uhanalaistietoja ovat pyytäneet myös suuret metsäyhtiöt.
Suojeltavaa metsässä riittää. Raakut ovat vain yksi noin 2600 uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista. Raakkujen lisäksi tuollaisia kohteita ovat esimerkiksi suurten petolintujen pesäpuut tai vaikkapa kangasvuokon kasvupaikat.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
