Versowoodin puupakkausliiketoimialan johtaja Juhani Ala-Salmi sanoo, että toiminnan ennustettavuus on vaikeutunut. ”Ennen saatettiin antaa vuoden hintatakuita, mutta nyt tilanteet muuttuvat hyvin nopeasti.” Kuva: Sanne Katainen
Kuormalavojen kysyntä kertoo talouden suunnan – lähikuukaudet mennään alamäkeä
Käytännöllisesti katsoen melkein kaikki tuotteet ovat jossain elinkaarensa vaiheessa puisen kuormalavan päällä.Tilaajalle
Versowood tekee noin puolet Suomen uusista kuormalavoista. Kuva yhtiön Riihimäen lavatehtaalta. Kuva: Sanne KatainenTaksikyytien määrää eli niin sanottua taksi-indeksiä on perinteisesti pidetty pätevänä talouden suhdanteen ennustajana.
Vielä pätevämpi kuumemittari saattaa olla kuormalavat eli kansanomaisesti trukkilavat: niiden kysyntä heijastelee herkästi teollisuuden, rakentamisen ja kaupan vauhtia.
”Kuormalavat on oleellinen osa logistiikkaketjua. Käytännöllisesti katsoen melkein kaikki tuotteet ovat jossain elinkaarensa vaiheessa kuormalavan päällä”, sanoo L&T:n liiketoimintapäällikkö Antti Tekoniemi.
Tekoniemi vastaa L&T:n kierrätettyjen kuormalavojen liiketoiminnasta. Hän on myös Kuormankantajat-neuvottelukunnan hallituksen puheenjohtaja. Neuvottelukunta on puupakkausalan toimijoiden yhteistyöelin.
Juuri nyt kuormalavaindeksi kertoo samaa kuin moni muukin mittari: talous jäähtyy, teollisuuden tilaukset supistuvat ja ennen kaikkea rakentaminen hyytyy. Käännettä ei ole vielä näköpiirissä.
Teollisuuden ja rakentamisen suhdanne näkyy suoraan kuormalavojen kysynnässä.
”Kysynnän trendi on laskeva. Alaspäin on menty ja mennään vielä ainakin loppuvuosi. Teollisuuden ja varsinkin rakentamisen suhdanne näkyy suoraan kuormalavojen kysynnässä”, toteaa Versowoodin puupakkausliiketoimialan johtaja Juhani Ala-Salmi.
Versowood valmistaa vuosittain noin viisi miljoonaa uutta kuormalavaa. Se on noin puolet kaikissa Suomessa vuosittain tehtävistä uusista kuormalavoista. Puupakkaukset toivat viime tilikaudella noin 12 prosenttia Versowoodin 503 miljoonan euron liikevaihdosta.
”Kysyntä on nyt noin kolmanneksen pienempi, kun vertaa viime vuoden kolmanteen vuosineljännekseen”, Ala-Salmi jatkaa.
Hänen mukaansa Euroopassa käytettyjä lavoja on ”joka paikka täynnä”. Tämä koskee erityisesti standardin mukaisia epal- ja eurolavoja.
Runsas vuosi sitten tilanne oli kovin erilainen. Kaikki lavat menivät, mitä vaan pystyi tekemään, ja esimerkiksi nauloista tuli yllättäen pulaa. Lavojen kysyntä kasvoi Euroopassa talouskasvun, mutta myös Ukrainan sodan takia. Ukrainassa tehdyt lavat jäivät pois, ja korvaaville tekijöille oli tilaa.
Tekoniemen mukaan käytettyjen lavojen kysyntä elää kuta kuinkin samassa tahdissa uusien kanssa.
”Kysyntä on hiljentynyt selkeästi. Kierrätyksessä näkyy sekin, että lavoja vapautuu tuotteiden alta enemmän kuin lavoille on kysyntää.”
Myös varastojen purku leikkaa kysyntää.
”Moni yritys tankkasi lavoja varastoon, koska ne halusivat varmistaa oman tuotannon ja toimitusketjun toiminnan. Nyt näitä bufferivarastoja puretaan”, Tekoniemi toteaa.
Kierrättäjä lajittelee, korjaa ja toimittaa lavan takaisin logistiseen ketjuun. Kun lava on tiensä päässä, se päätyy hakkeeksi lämmitykseen tai lastulevyn raaka-aineeksi.
Noin vuosi sitten Ala-Salmi totesi Maaseudun Tulevaisuuden jutussa, että huippusuhdanteessa uuden eurolavan hinta nousi noin 30 euroon. Tavallisesti tämän eurooppalaisen standardin mukaisen lavan hinta oli vaihdellut 10:n ja 13 euron välillä.
Kun kysyntä laskee, niin hinnatkin yleensä laskevat. Nyt Ala-Salmi antaa hieman toisenlaisen hintavastauksen.
”Hintaan on hankala vastata. Se riippuu asiakkuudesta, palvelutasosta ja lavamääristä. Koronaa edeltävälle tasolle ei lasketa. Hinta jää huomattavasti korkeammaksi kuin ennen koronaa muun muassa yleisen inflaation takia. Tuotantopanosten hinnat ovat nousseet.”
Tekoniemen mukaan kierrätyslavojen hinnat ovat pudonneet merkittävästi vuotta aiemmasta.
Itävaltalainen verkkojulkaisu Timber Online kertoi niin ikään, että kuormalavojen kysyntä on laskenut Euroopassa. Pudotus on ollut viidenneksen luokkaa.
Sekä Ala-Salmi että Tekoniemi toteavat, että ennustettavuus on heikentynyt.
”Ennen saatettiin antaa vuoden hintatakuita, mutta nyt on ollut koronaa ja erilaisia kriisejä. Tilanteet muuttuvat hyvin nopeasti”, Ala-Salmi sanoo.
”Epävarmuus on lisääntynyt. Lavoja ostetaan välittömään tarpeeseen. Aiemmin oli selkeämmät tilauskannat, mutta nyt ostetaan varovaisemmin”, Tekoniemi komppaa.
Versowood tekee kuormalavoja ja puupakkauksia viidellä tehtaalla Suomessa. Ala-Salmen mukaan kysynnän heikkeneminen ei ole johtanut lomautuksiin.
”Olemme sopeuttaneet vuokratyöntekijöitä vähentämällä. Seuraamme tilannetta tarkkaan ja yritämme välttää lomautukset.”
Kuormalavojen kysyntä notkahti, mutta ala tuntuu kiinnostavan uusia tulijoita. Kuormankantajien toiminnanjohtaja Jouni Lind sanoo, että häneltä kysytään tämän tästä lava- ja puupakkausliiketoiminnan aloittamisesta.
”Kysyjillä on jonkinlaista kokemusta puutöistä ja ehkä tilatkin toimintaa varten. Totta kai alalle voi tulla, mutta toivomme standardoitujen lavojen korjaamista tai valmistamista. Nämä lavat ovat tärkeitä teollisuudelle ja kaupalle.”
Ala-Salmella on selkeä näkemys tulevaisuudesta.
”Ala keskittyy. Isot kasvavat ja pienet häviävät. Pitää pystyä vastaamaan kysyntäpiikkeihin ja oltava tehokas.”
Kuormalavojen lyhyt oppimäärä
Suomalaisen standardin mukainen FIN-lava on kooltaan 1000 mm × 1200 mm ja eurooppalainen EUR-lava 800 mm × 1200 mm. Standardilavat tunnistaa FIN- tai EUR-leimasta.
Epal-lava on EUR-lavan kokoinen, mutta tehty heikommasta ja halvemmasta materiaalista.
Standardilavoja saavat valmistaa ja korjata vain hyväksytyt toimijat. Suomessa lupia hallinnoi Yhteisen Toimialaliiton (YTL ry) alainen Kuormankantajat-neuvottelukunta (KUKA).
Standardilavan materiaaliksi hyväksyttyjä puulajeja ovat havupuulajeista mänty, kuusi, douglasmänty, lehtikuusi ja jalokuusi sekä lehtipuista koivu, leppä, saarni, pyökki, vaahtera ja tammi.
Niin sanottu kertalava on tehty jonkin tietyn tuotteen mittojen mukaan. Kertalava ei tarkoita kertakäyttöä, vaan kertalavankin voi käyttää uudestaan, mutta se ei ole standardoitu.
Standardilavat tunnistaa leimasta. Kuva: Sanne KatainenMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
