Ympäristöministeri Kai Mykkänen: ”Hakevoimaloita ei pureta, muttei lisääkään rakenneta. Ei myöskään vesivoimaa.”

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) esitti toimittajille yhteenvedon kestävän kasvun ja sitä tukevan energian teemoista, tehdyistä toimista ja näkymistä hallituskauden tässä vaiheessa.

Sähkön kulutuksen kantaverkkoyhtiö Fingrid ennustaa lähes kaksinkertaistuvan Suomessa kymmenessä vuodessa noin 160 terawattituntiin viime vuoden noin 80 terawattitunnista.

”Tarvitaan lisää uusiutuvia, kulutusjoustoja, akkuja, pumppuvoimaloita, koska uutta ydinvoimakapasiteettia ei saada 10‒15 vuoteen”, Mykkänen viittasi ydinvoiman vaatimaan pitkään luvitus- ja rakennusaikaan.

Hakkeen käyttö lämmityksessä kytkettiin aikoinaan osana tuulivoimarakentamisen ja -tuotannon tukipakettia. Sääherkät tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat rinnalleen säätövoimaa, jotta sähköä riittäisi myös tuulettomina päivinä kohtuulliseen hintaan.

Vesivoiman lisärakentamista säätövoimaksi ei Mykkäsen listassa lue. Hakkeen käyttö lämmönlähteenä saattaa myös olla maksimissaan:

”Vesivoimaa ja haketta tarvitaan molempia. Mutta kummassakin edellytyksiä niiden lisäämiseksi on aika vähän”, ministeri Mykkänen vastasi MT:lle.

Hänen mukaansa joitakin tehonkorotuksia vesivoimassa toivottavasti syntyy, mutta ”Suomessa ei massiivisia patohankkeita ole ympäristösyistäkään syntymässä tai edellytyksiä niihin”.

Nykyisiä vesivoimaloita tarvitaan, niillä on tärkeä rooli, mutta tehon ja tuotannon lisäyksessä vesivoima ei ole merkittävä.

”Hakkeessa on vähän sama (tilanne). Nyt meillä viimeisten 15 vuoden aikana metsähakkeella tuotettu energia kasvanut voimakkaasti, melkein ”räjähdyksenomaisesti”.”

Hakkeella on korvattu turvetta ja hiilivoimaa Suomessa.

”Se edelleen kasvaa, mutta energiateollisuuden näkymä on se, että tänä vuonna tai lähivuosina se (hakkeenkäyttö lämmöntuotantoon) piikkaa ja lähtee laskuun.”

Näin myös täytyykin Mykkäsen mielestä käydä. Vaikka pääsääntöisesti poltetaan muuta kuin kuitu- ja tukkipuuta, hakkeen ja puumassan polttaminen meillä on maksimitasolla.

Energiateollisuuden vuoden 2023 yhteensä 37,3 TWh:n kaukolämmöstä 43 prosenttia tuotettiin metsäpolttoaineella ja teollisella puutähteellä.

Hakkeen osuuden on pienennyttävä sähköjärjestelmässä, vaikka tarkoituksena ei ministeri Mykkäsen mukaan ole sulkea hakekattiloita.

”Tarvitsemme niitä, mutta kasvua ei hakkeesta voi hakea.”

Sähkön kulutus ja tarve lisätä sähkön tuotantoa nousee lyhyessä ajassa jyrkästi, jos Fingridin esittämä ennuste pitää paikkansa. Näin, mikäli puhtaasti tuotetun vedyn hyödyntäminen teollisissa tuotantoprosesseissa muuttuu potentiaalisesta mahdollisuudesta realistisiksi ratkaisuiksi ja ja investoinneiksi.

Ministeri Mykkänen esityksen taustalla oli kantaverkkoyhtiö Fingridin ministeriölle tekemä sähkön kulutuksen ennuste vuoteen 2035.

Puhtaan vedyn tuottaminen teolliseen käyttöön esimerkiksi terästeollisuudessa edellyttää mittavaa ja hyvin edullista sähköä. Tuulivoimalla tuotettu sähkö puolestaan edellyttää suurta varavoiman säätökapasiteettia tuulettomien päivien varalle.

Osana toimintaympäristön vahvistamista Mykkänen kertoi Suomen ja Saksan tehostavan vetyalan yhteistyötä. Suomi tavoittelee yhteistyöllä ”jalostavan teollisuuden investointeja ja eurooppalaisten vetymarkkinoiden kehittämistä vetyteollisuusalan kasvattamiseksi”.