• Metsähallitus hylkää jokamiehenoikeudet – antaa niille uuden nimen pyrkiessään sukupuolineutraaliksi

    Myös korjuuesimiehet ovat saaneet uudet tittelit.
    Metsähallitus kutsuu jokamiehenoikeutta jatkossa jokaisenoikeudeksi.
    Metsähallitus kutsuu jokamiehenoikeutta jatkossa jokaisenoikeudeksi. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Metsä|Metsäpolitiikka
    26.6.202309:13
    Jarmo Palokallio

    Metsähallitus edistää tasa-arvoa luopumalla jokamiehenoikeus -sanan käytöstä. Sen tilalle tulee jokaisenoikeus.

    ”Luonnon edessä olemme kaikki yhdenvertaisia ja jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille. Jokaisenoikeudet -termi kuvaa tätä hyvin. Sanat vaikuttavat ajatteluumme, ja haluamme olla viestinnällämme mukana edistämässä tasa-arvon toteutumista”, Metsähallituksen viestintäjohtaja Liina Aulin perustelee.

    Metsähallitus käyttää jatkossa jokaisenoikeutta kaikessa viestinnässä verkkosivuilla, tiedotteissa, sosiaalisessa mediassa, esitteissä ja esimerkiksi kansallispuistoista löytyvissä opastekylteissä.

    Metsähallitus on alkanut muuttaa käyttämiään termejä sukupuolineutraaleiksi jo aiemmin. Esimerkiksi tämän vuoden alussa kaikki työntekijät saivat sukupuolineutraalit ammattinimikkeet.

    Lakimies korvaantui juristilla ja korjuuesimies muuttui puunkorjuun operaatioasiantuntijaksi. Tasa-arvoa on edistetty Metsähallituksessa myös lisäämällä anonyymejä rekrytointeja.

    Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen ihmisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään.

    Lisää aiheesta
    • Maanomistus | Jokamiehenoikeus ei koske yrityksiä

    • Maanomistus | Jokamiehenoikeuksista pitäisi säätää lailla

    • Jokamiehenoikeuksien nojalla tehtävästä toiminnasta ei saa aiheutua vähäistä suurempaa haittaa.

      Retkeily | Tiesitkö? Näitä asioita et saa tehdä ilman maanomistajan lupaa, vaikka jokaisenoikeudet ovat laajat

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsänhoito | Tuskallinen yhtälö: Vihreä poliitikko peri metsää – haluaa sekä rahaa että monimuotoisuutta

    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin