Ennallistamispoltossa syntyy hiiltynyttä puuta, jota moni uhanalainen laji tarvitsee. Kuva: Kimmo HaimiLoppiHallittu tuho – tältä näyttää, kun metsä palaa tarkoituksella
Metsien hallittu polttaminen eli ennallistamispoltto on äärimmäisen tärkeää monen uhanalaisen lajin kannalta. Polttojen tulevaisuus on kuitenkin jatkossa vaakalaudalla Metsähallituksen toimintaan kohdistettujen leikkausten vuoksi.TilaajalleValo siivilöityy valtavan savupilven läpi, kun liekit nuoleskelevat entistä talousmetsää Komion luonnonsuojelualueella Lopella.
Kymmenkunta paikalla olevaa ihmistä seuraa tyynenä lieskojen etenemistä, vaikka on miltei keskikesä ja Suomessa eletään maastopalovaroitusten aikaa. Miten tämä on mahdollista?
”Syytä huoleen ei ole, sillä käynnissä on ennallistamispoltto. Toisin sanoen siis hallittu metsäpalo”, toteaa poltonjohtaja Ari Lahtinen rauhallisesti.
”Tuli on ollut kautta aikain luontainen osa boreaalisten metsien elinkaarta. Nykyään maastopaloja ei vain pääse enää tehokkaan palovalvonnan seurauksena syntymään. Ainoa keino ylläpitää paloympäristöjä niistä riippuvaisille eliöille on siis polttaa metsää hallitusti.”
Ari Lahtinen jakamassa ohjeita hetkeä ennen polton aloitusta. Taustalla vettä suihkuttaa Johanna Viitanen. Kuva: Kimmo HaimiKomion luonnonsuojelualueella tällaisia ympäristöjä on ennallistamispolttojen avulla ylläpidetty ansiokkaasti pian jo 20 vuoden ajan. Tänään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas työ saa jatkoa, kun noin kahden hehtaarin kokoinen metsäpalsta sytytetään liekkeihin ennallistamisen nimissä.
”Kyllä ne sekunnit ennen sytytystä ovat aina todella jännittäviä. Siitä eteenpäin polton valvonta on niin kokonaisvaltaista, ettei siinä kerkeä hirveästi muuta ajattelemaankaan”, sanoo Lahtinen ja pyyhältää sen jälkeen aloituspaikalle.
Pian metsässä kajahtaa käsky aloittaa poltto.
Ennallistamispolttojen toteutus kuuluu Suomessa Metsähallituksen Luontopalveluille.
Metsähallituksen tekemistä ennallistamispoltoista käytännössä kaikki suoritetaan luonnonsuojelualueilla, eli esimerkiksi kansallispuistoissa tai Natura-suojelustatuksen saaneilla kohteilla.
Ennallistamispolttoja tehdään pääsääntöisesti metsissä, jotka ovat ennen suojelua olleet talouskäytössä. Tällöin puusto on korostuneen tasaikäistä ja vähälajista. Polton myötä entinen talousmetsä muuttuu vanhan metsän lajeille soveltuvammaksi.
Metsähallituksen ennallistamispoltot
Ennallistamispolton tavoitteena on nopeuttaa metsän palautumista luonnontilaan ja saada alueelle monipuolisempaa puustorakennetta. Polton jälkeen noin 25–75 prosenttia puustosta säilyy elossa, osa vaurioituu ja osa kuolee.
Tutkimuksissa on havaittu, että polton jälkeen alueelle saapuu parhaimmillaan jopa satoja hyönteislajeja. Hyönteisten lisäksi polttoalueille ilmaantuu myös sieniä, jäkäliä, sammalia ja lintuja.
Vuosina 2024–2030 ennallistamispolton vuositavoite on Metsähallituksen mukaan 187 hehtaaria. Tänä vuonna Metsähallituksen on tarkoitus suorittaa polttoja noin sadan hehtaarin edestä.
Suomessa ensimmäinen ennallistamispoltto tehtiin vuonna 1989. Sen jälkeen polttoja on tehty jo 130 luonnonsuojelualueella.
Metsuri Lassi Tyni sai kunnian aloittaa ennallistamispolton. Kuva: Kimmo Haimi
Ennallistamispolttoja tehdään vain metsäpalovaroituksen aikana, kun maasto on varmuudella tarpeeksi kuivaa. Kuva: Kimmo Haimi
Aiemmin luonnonmetsät ovat palaneet keskimäärin kerran 150–300 vuodessa. Kuva: Kimmo HaimiVaikka ennallistamispoltot on todettu laajalti yhdeksi tehokkaimmista tavoista ennallistaa metsää, tullaan polttoja tulevina vuosina tekemään luultavasti aikaisempaa vähemmän.
Syynä muutokseen on Metsähallituksen tiukentunut taloustilanne. Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkaa Luontopalvelujen rahoitusta tänä vuonna 11 miljoonaa euroa.
Metsähallituksen Luontopalvelut palauttaa esimerkiksi soita tänä vuonna luonnontilaan yhteensä vain tuhat hehtaaria, kun vielä viime vuonna soita ennallistettiin lähes neljä tuhatta hehtaaria.
Komion luonnonsuojelualueella sammutusvesi saatiin johdettua polttokohteelle läheisestä järvestä. Kuvassa Markus Jaskari ja Helena Lundén asettelevat letkua paikalleen. Kuva: Kimmo Haimi
Ennallistamispoltto on raskasta työtä. Johanna Viitanen korjasi letkun paikkaa pois tulen tieltä. Kuva: Kimmo Haimi”Kyllä meillä olisi halua ennallistaa metsiä polttamalla enemmänkin, mutta tämän enempään emme tämänhetkisillä resursseilla pysty”, toteaa Luontopalveluissa luonnon tilan parantamisesta vastaava palveluomistaja Santtu Kareksela turhautuneena.
Hän harmittelee erityisesti sitä, ettei ennallistamisprojektien positiivisia vaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen osata nähdä aina riittävän hyvin. Keskustelu asian ympärillä on Karekselan mukaan muutoinkin turhan polarisoitunutta. Hän toivoisi, ettei metsien ennallistamista nähtäisi pelkästään kulueränä.
”Metsien ja soiden ennallistaminen tuo Suomeen tälläkin hetkellä paljon työpaikkoja nimenomaan maaseudulle.” Santtu Kareksela
”EU:n ennallistamisasetuksesta voi olla montaa mieltä, mutta keskusteluissa olisi hyvä muistaa se, että esimerkiksi metsien ja soiden ennallistaminen tuo Suomeen tälläkin hetkellä myös paljon työpaikkoja, joista suurin osa syntyy nimenomaan maaseudulle.”
Tulevat vuodet hallituksen säästötoimia paikkaa vielä Karekselan mukaan EU-rahoitteinen Life 2 taiga -hanke, josta Suomen osuus on 1,1 miljoonaa euroa. Kuusivuotinen projekti kestää vuoteen 2028 saakka. Sen jälkeen ennallistamispolttojen tulevaisuus on rahoituksen osalta hyvin epävarma.
Polttoalueille saapuu parhaimmillaan jopa satoja hyönteislajeja, joilla ei ennen ennallistamispolttoa ole ollut mahdollisuuksia elää kyseisessä metsässä. Kuva: Kimmo HaimiKomion ennallistamispoltoissa tunnelma oli epävarmasta tulevaisuudesta huolimatta katossa. Polttoa oli Metsähallituksen omien työntekijöiden lisäksi palkattu järjestämään metsäalan yrittäjiä, ja mukana oli myös innokkaita vapaaehtoisia.
Metsähallituksella luonnonsuojelun asiantuntijana toimiva Markus Jaskari oli paikalla opiskelemassa poltonjohtajan tehtäviä.
”Tarkoituksenani on osallistua tänä keväänä noin kahteen tai kolmeen ennallistamispolttoon. Tavoitteena on, että ehkä jo ensi kesänä voisin olla itse johtamassa polttoja.”
Markus Jaskari nauratti työkavereita jutuillaan koko päivän. Kuvassa hän kantaa kaasupulloa, jonka avulla ennallistamispoltto sytytettiin. Kuva: Kimmo HaimiJaskarin mukaan ennallistamispoltot ovat ainutlaatuisia tapahtumia, joissa ryhmähenki on työporukan kesken äärimmäisen korkea. Mielekkyyttä ja tarkoitusta hikiseen aherrukseen tuo työkaverien lisäksi luonnossa tapahtuvien konkreettisten muutosten ihastelu.
”Ensimmäiset metsäpaloista riippuvaiset lajit saapuvat kohteelle vain muutamien tuntien kuluessa polton aloittamisesta. On upeaa päästä seuraamaan luonnon uudistumista lähietäisyydeltä.”
Tunnelma metsässä on polton jäljiltä uniikki. Kuva: Kimmo HaimiMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
