Ennallistaminen palauttaa rämeelle rahkasammalet, lakat ja tupasvillat
Täysin luonnontilaiseksi suo ei kuitenkaan ojien tukkimisella muutu.Tilaajalle
Tornator tukki viime viikolla 20 hehtaarin laajuisen rämeen ojat Pieksämäen Paltasella. Veden pinnan nousu palauttaa suon lähelle luonnontilaa. Kuva: Petteri KivimäkiAlussa oli suo, kuokka ja rukiista ja läskistä voimansa saanut ojankaivaja. Sitten työhön valjastettiin koneet. Nyt samoja soita palautetaan alkutilaan ojia tukkimalla.
Ojitusinto oli kiivaimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla. Soista ojitettiin viitisen miljoonaa hehtaaria eli noin puolet, millä saatiin metsät kovaan kasvuun.
Jälkikäteen on myönnetty, että ojitusinto johti myös ylilyönteihin ja virheisiin.
Nykyään soilla törmääkin koneisiin, jotka tukkivat aiemmin vaivalla kaivettuja ojia. Tavoitteena on, että pohjaveden pinnan nosto palauttaa suot vähitellen lähelle alkutilannetta.
Ennallistamisessa pisimmällä ovat Metsähallitus ja muut suuret metsänomistajat. Maan suurimman yksityismetsien omistajan Tornatorin ennallistamistavoite on 3 000 hehtaaria 10 vuodessa.
Viime viikon perjantaina kaivuri tukki ojia Pieksämäen suunnalla. Tornatorin ennallistamiskohteena oli 20 hehtaarin laajuinen huonokasvuinen räme, joka oli ojitettu noin 50 vuotta sitten.
”Tämä ei ole heikkokasvuisimpia ennallistamiskohteitamme. Suo on kuitenkin kylpyammeen muotoinen, joten sen kunnostusojitus olisi ollut vaikeaa”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö.
Tärkein peruste ennallistamisen puolesta oli suon sijainti matalien vesistöjen lähellä. Kunnostusojitetun suon valumat olisivat olleet huomattavia tulva-aikoina.
”Vaikka monimuotoisuus ja vesistönsuojelu ovat tärkeitä perusteita ennallistamiskohteiden valinnassa, katsomme samalla, ettei puuntuotannossa hävitä aivan älyttömästi”, Perkiö sanoo.
Perkiön mukaan kohteiden valintaan vaikuttaa myös ympäristö. Kaikkia kohteita ei pysty ennallistamaan, koska niiden veden pinnan nostosta aiheutuisi haittaa ympäristölle.
Pieksämäellä perjantaina ennallistettu kohde oli ympäristövaikutusten osalta ihanteellinen.
Kyseessä oli erillissuo, josta oli vielä jyrkät nousut kivennäismaalle.
”Ennallistamisella päästään hyvin lähelle suon luonnontilaa. Täydellisesti ennalleen ojitettu suo ei kuitenkaan palaa.” Rauli Perkiö
Ennallistamisen tarvetta kyseenalaistetaan välillä sillä, että suo-ojat tukkeutuvat hitaasti myös ilman toimenpiteitä. Perkiön mukaan tulos ei kuitenkaan ole sama.
”Jos ojat tukkeutuvat itsekseen, puuston kasvu kärsii, mutta muuten kasvillisuus ei palaa luonnontilaisen kaltaiseksi. Ennallistaminen taas käynnistää suotyypin muutoksen”, Perkiö sanoo.
Pieksämäellä toiveena on, että isovarpuisella rämeellä yleistyisivät rahkasammalet, tupasvilla ja sarat. Ehkä jopa lakka palaa suolle.
”Ennallistamisella päästään hyvin lähelle suon luonnontilaa. Täydellisesti ennalleen ojitettu suo ei kuitenkaan palaa”, Perkiö sanoo.
Suon ennallistamisen hinta vaihtelee Perkiön mukaan alle sadasta eurosta noin tuhanteen euroon hehtaarilta. Siihen vaikuttavat suon kaltevuus, ojien määrä ja mahdollisesti poistettava puusto.
Keskimäärin ennallistaminen maksaa 300–400 euroa hehtaarilta.
Soiden lisäksi ennallistamistoimet ulottuvat metsiin. Niiden ennallistamisessa on suosittu lahopuun lisäämistä, mutta Tornator ei kyseistä menetelmää käytä.
Ennallistamispoltto on todettu tehokkaaksi ja vaikuttavaksi menetelmäksi metsien ennallistamisessa.
Myös vesistöjä palautetaan luonnontilaan. Ruopattujen jokien ja purojen kohdalla se tarkoittaa kivikkoisten koskiosuuksien ennallistamista.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
