Kanahaukan pesä voi tuoda metsänomistajalle hakkuukiellon 50 metrin säteellä pesäpuusta − ”Tilanne on vielä epäselvä kaikille”
Keski-Suomen ely-keskus on muutamassa tapauksessa velvoittanut metsänomistajan suojelemaan kanahaukan pesäpuun ja jättämään sen ympärille riittävästi puustoa pesän suojaksi.Tilaajalle
Kanahaukan pesäpuuta on vaadittu suojeltavaksi ja sille on määritelty suojavyöhyke tietyissä tapauksissa. Kuva: Johannes TervoLuonnonsuojelulain mukaan maakotkan, merikotkan, kiljukotkan, pikkukiljukotkan tai sääksen pesäpuu, jossa oleva pesä on toistuvasti käytössä ja selvästi nähtävissä, on rauhoitettu.
Keski-Suomen ely-keskuksessa myös kanahaukan pesää on muutamassa tapauksessa vaadittu suojeltavaksi.
”Tapauskohtaisesti on harkinnan perusteella päädytty antamaan suositusluonteista tiukempaa ohjeistusta muutamassa kanahaukan pesää koskevassa tapauksessa”, vahvistaa Keski-Suomen ely-keskuksen luontoyksikön päällikkö Johanna Viljanen.
Viljanen kertoo, että kyse on yksittäistapauksista, joissa on useita vuosia seurattu kanahaukan pesintää ja on ollut varma tieto siitä, että pesä on ollut käytössä. Kyseisille paikoille on suunniteltu avohakkuita, jolloin vain pesäpuun jättäminen paikoilleen väistämättä tarkoittaisi sitä, ettei kanahaukka enää jatkossa pesisi paikalla.
Ohjeistuksessa on lähdetty siitä, että pesäpuun ympärille tulisi jättää 50 metrin suojavyöhyke.
Pesäpuun ympärille tulisi jättää 50 metrin suojavyöhyke.
Viljanen kertoo, että näissä tapauksissa ely-keskus on tulkinnut luonnonsuojelulain 70 pykälää, jonka mukaan rauhoitettujen eläinlajien pesien tahallinen vahingoittaminen on kielletty. Kanahaukka, kuten myös monet muut linnut, on rauhoitettu laji.
”Tähän luonnonsuojelulain kohtaan, jossa on otettu kantaa toistuvasti käytössä olevan pesän vahingoittamiseen myös lisääntymiskauden ulkopuolella, ei ole vielä saatu tarkentavaa asetusta. Niinpä olemme joutuneet tulkitsemaan luonnonsuojelulakia ja muuta asiaan liittyvää säädöspohjaa, että hakkuutilanteet on saatu ratkaistua. Tämä on epäselvä tilanne kaikille vielä, joten tähän olisi hyvä saada pikaisesti tarkentava asetus”, Viljanen toteaa.
Kanahaukan pesä on lain mukaan huomioitava silloin kun pesintä on hakkuukohteella todettu olevan käynnissä.
Laki ei siis automaattisesti velvoita huomioimaan nimenomaan toistuvasti käytössä olevaa pesää myös lisääntymiskauden ulkopuolella, mutta tapauskohtaisen harkinnan perusteella ely-keskus on päätynyt antamaan suositusluonteista tiukempaa ohjeistusta.
”Valitettava pointti on myös se, että luonnonsuojelulaki ei vielä anna myöskään mitään selkeää ohjetta valtion korvausvelvollisuudesta tähän rauhoitettuja lajeja koskevaan kohtaan.”
Viljanen kertoo, että toisessa kanahaukka-tapauksessa alue oli myös muiden luontoarvojen osalta tunnistettu arvokkaaksi luontokohteeksi. Niinpä maanomistaja saattoi saada korvauksen kanahaukan pesän suojelusta perustamalla maalleen joko määräaikaisen tai pysyvän luonnonsuojelualueen.
”Korvausasia saatiin näin sovellettua, mutta valtiovallalta tarvitaan tässäkin selkeitä ohjeita virkakunnalle tämän pykälän soveltamisessa”, Viljanen tähdentää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
