Kosmos-festivaali järjestetään Mika Tevalan (kesk.) ja Matti Tevalan (oik.) mailla. Järjestämisessä mukana on lisäksi innokas paikallisyhteisö ja satojen vapaaehtoisten taustavoimat. Kukaan muu ei tarjoa aikuisten kesäleiriä täysylläpidolla, Olli Suvanto (vas.) veistelee. Kuva: Sanne KatainenTämä tapahtuma vetää metsään tanssijoita, esiintyjiä ja rakentajia vaikeinakin aikoina: ”Kun Kosmos alkaa, tulee tippa silmään”
Monet tapahtumat painivat kävijäkadon kanssa, mutta Kosmos-festivaali ei markkinointibudjettia tarvitse. Tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus toteuttaa itseään, kertoo Olli Suvanto.Joskus metsään meno tapahtumia järjestäessä kannattaa.
Talousvaikeudet näkyivät Suomen tapahtumakesässä: Osalle festivaaleista lippuja on tarjottu kävijäkadon paikkaamiseksi alennushintaan tai jopa ilmaiseksi.
On kuitenkin ainakin yksi festivaali, jonne lippuja haviteltiin niin hanakasti, että lipunmyyntijärjestelmä kaatui.
Kokonaan metsään rakennettu Kosmos-festivaali on satojen esiintyvien taiteilijoiden tapahtuma. Sponsoreita ei tarvita ja tapahtuman markkinointibudjetti on pyöreä nolla.
Kosmos-festivaaleille oli rakennettu tänä vuonna puinen kävelysilta. Metsä auttaa vaimentamaan lähialueille kuuluvaa musiikin ääntä. Kuva: Sanne Katainen
Cosmic Circus -lavalla nähdään festivaalin aikana esiintyviä taiteilijoita akrobaateista tulenpyörittäjiin. Kuva: Sanne Katainen”Ei ole mitään järkeä markkinoida tapahtumaa, joka myy hetkessä loppuun. Vapaaehtoisia löytyy jonoksi asti”, kuvailee Kosmoksen pääjärjestäjiin lukeutuva Olli Suvanto. Hänen ja muiden pääjärjestäjien elämästä iso osa pyörii tapahtuman ympärillä.
Mukana on noin 800 vapaaehtoista ja lisäksi noin 350 esiintyvää taiteilijaa. Järjestäjä-tiimissä on noin 100 henkeä.
Rakennusmestari John Lehmuspuro (kesk.) on vastuussa korkeasta lavarakenteesta. Mukana rakentamassa Mikael Porjo (vas.) ja Dagmar Ilonoja. Kuva: Sanne Katainen
Cosmic Circus -lavan ”ohjaamokoppi” valmiina ja valaistuna. Kuva: Sanne Katainen
Mika Tevala, Olli Suvanto ja Dagmar Ilonoja. Kuva: Sanne KatainenPuu ja metsä ovat joka kesä järjestetyssä Kosmos-festivaaleilla keskeisessä roolissa.
Metsät sijaitsevat Mika Tevalan mailla. Kyseessä on hänen isänsä Matti Tevalan kotipaikka.
Tevala on tuottanut useita tapahtumia ja erään kerran suunniteltu tapahtumapaikka perui. ”Mietin, että onhan mulla paikka, missä järjestää.”
Festarialue on osin luonnonvaraista metsää jonka ympärillä kasvaa talousmetsää. Osa tapahtuma-alueesta, kuten leirintäalue, sijaitsee vanhoilla pelloilla.
Melissa Saravirta puhalteli metsässä saippuakuplia. Kuva: Sanne KatainenLavat on myös suunnattu niin, ettei asutusta ole useampaan kilometriin. ”Yritetään pitää tasapaino, että musiikki soi tarpeeksi kovalla, mutta ei liian kovalla”, Suvanto kertoo.
13 vuoden aikana valitusten määrä on Suvannon mukaan laskettavissa kahdella sormella.
”Alueella järjestyksenvalvojien toimintamalli on, että jutellaan. Ja jos ei auta, jutellaan vähän lisää. Ja jos sekään ei auta, otetaan kiinni ja jutellaan.”
Kovat otteet provosoivat, Tevala toteaa. ”Ilmapiiri on pysynyt rennompana.”
Nykyisin Kosmos-festivaalien rakentajatiimissä oleva Matti Tevala viljeli aiemmin festivaalialueella sijainneita peltoja. Alueella on ollut myös useampi talo ja navetta. Kuva: Sanne KatainenKosmoksista mieleen tulee jo pienoiskylä: On lapsiperheille tarkoitettu perheleiri, rakentamisalan ammattilaisia, lääkäreitä.
Kun metsään tulee tuhansia ihmisiä, netti ei enää toimi. Festivaalialueelle on siksi vedetty myös kaksi kilometriä omaa valokuituverkkoa.
Kun musiikki metsässä alkaa, Matti Tevalan silmät kostuvat herkästi. ”Mukavata porukkata, kaikki morjenstavat.”
Vaimo siirtyi tuonilmaisiin kolmisen vuotta sitten. Hiljaisuus kaikkoaa, kun metsä täyttyy viikoiksi rakentajista ja lopulta neljäksi päiväksi juhlijoista ja esiintyjistä.
Festivaaleille myydään vuosittain noin 2000 lippua. Epäreilua kilpajuoksua lipunmyyntiin halutaan välttää jatkossa arpomalla lipun saajat halukkaaksi ilmoittautuneiden joukosta. Kuva: Sanne KatainenAiemmin hän viljeli näillä mailla isänsä kanssa. ”Enimmäkseen viljaa ja heinää. Kiviä ajettiin aina.”
Sittemmin hän on muun muassa tehnyt teitä festivaalialueelle.
Festivaalialueella heinän seassa lepää yhä vanha äes. Vanha torppa on poissa, tilalla puusta tehdyn musiikkilavan katsomo.
Hannes Aleksin ”Neljän tuulen nurkka” tarjoaa levähdyspaikan kävijöille. Teoksen tulen syömä pinta on saatu aikaiseksi polttamalla. Kuva: Sanne KatainenEnsimmäisen lavan yhteydessä oli aluksi hakkuuaukko, mutta 12 vuodessa puut ovat kasvaneet. Yhteensä Tevaloilla on alueella maata toistasataa hehtaaria. Niistä 25 hehtaaria ostettiin Mikan nimiin suoraan.
Vortex-lavalla on havupuuteema. Gravity-lava taas sijaitsee koivikossa, lehtipuiden ympäröimä.
”Tämä on koko kylän tapahtuma. Kyläyhdistys myy tapahtumassa lettukahveja”, Mika Tevala sanoo. ”Joka kerta kun festivaali loppuu, kysytään, että kai te tulette ensi vuonna.”
Kosmoksen rakenteissa kierrätysmateriaalit ovat käytössä. Päälava Vortexin runko on rakennettu torninosturin kiskoista. Kuva: Sanne KatainenSiinä vaiheessa kun musiikki lähtee käyntiin ja aistii ilon, kaikki tuntuu vaivan väärtiltä, Suvanto sanoo. ”Se on niin käsinkosketeltavaa. Dollarinkuvat silmissä tätä ei tehdä.”
Alueelle rakennettu taide saa myös odottamansa yleisön. Kuvanveistäjä Hannes Aleksin tekemä ”Four Winds” eli Neljän tuulen nurkka on tekijänsä mukaan ihmisyyden juhla: Teoksessa itä ja länsi, nuori ja vanha, mies ja nainen ovat saman kokonaisuuden eri puolia.
”Kun visio napsahtaa isolleen, on tekeminenkin sen mukaista”, hän kertoo.
Perinteisellä sulkanurkalla tehty rakennelma on viimeistelty polttoharjaustekniikkaa hyödyntäen.
Alueella ei hääri kaivuutöissä Volvo, vaan Volovo. ”Sisäpiiriläppä”, Mika Tevala sanoo. Kuva: Sanne KatainenAlueella on seitsemän lavaa, joista jokaisella lavalla on oma tiimi ja budjetti.
Tiimit saa päättää niin lavojensa ulkoasun kuin soitettavan musiikinkin.
Tavoitteena on antaa ihmisille mahdollisuus ja taiteellinen vapaus toteuttaa itseään, Suvanto sanoo.
Festivaalialueelle tuotu rakennus oli aikoinaan osa Mika Tevalan kotitaloa Hirvensalmella. Nykyään se toimii henkilökunnan rakennuksena festivaalialueella. Kuva: Sanne KatainenMonilla on esimerkiksi halu tehdä taidetta, muttei sopivia puitteita sen esittelyyn.
”Ihmiset haluavat tulla tekemään vapaaehtoisena, koska tarjotaan puitteet, joita he eivät omana organisaationa voisi saada. Ei tarvitse miettiä, saako ohjelmalla myytyä lippuja. Siitä voi tehdä juuri sellaisen, kuin itse haluaa.”
Jotta metsään saatiin kunnon netti festivaalin ajaksi, alueelle vedettiin valokuituverkko, Olli Suvanto kertoo. Kuva: Sanne KatainenMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
