Kalat ovat syömäkelpoisia, vaikka vesistöön olisi valutettu jätevettä. Kuva: Kari Lindholm
Jätevesiä lirahtelee jokiin ja järviin – ”Ei estä kalojen ravinnoksi käyttämistä”
Kalastaisitko joessa tai järvessä, johon on juuri päässyt tuhansia kuutioita jätevettä? Ajatus saattaa inhottaa, mutta asiantuntija vakuuttaa, että kalat ovat siitä huolimatta syömäkelpoisia.Tilaajalle
Nukarinkoski on erittäin suosittu kalastuspaikka. Kuva: Eija VallinheimoSyyskuun lopussa Keski-Uudenmaan vesilaitoksen pumppaamo Järvenpään Tervanokassa rikkoutui, ja jätevesiä ohjattiin väliaikaisesti Tuusulanjärveen. Ylivuotovettä päästettiin järveen arviolta 4 400 kuutiota.
MT:n lukija kertoo viime keväänä ostaneensa Nurmijärven Myllykoskelle ja Nukarinkoskelle kalastuksen kausiluvan. Vasta oston jälkeen hänelle tuli vastaan uutinen, jonka mukaan jätevesiä oli päästetty suoraan Vantaanjokeen eikä kalastus enää innostanut. Lupa tuli maksettua turhaan, lukija päivittelee.
”Puhdistamattoman jäteveden päästöt ei ole pelkästään Vantaanjoen vesistön ongelma. Jätevesipäästöjä tapahtuu moniin Suomen vesistöihin”, sanoo Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry:n Vantaanjoki-vastaava Kari Stenholm.
Samaa mieltä on Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Vesa Karttunen.
”Yrityksiltä ja kunnallisilta toimijoilta tuntuu edelleen lurahtelevan jokiin ja pienvesiin milloin mitäkin huolimatta ympäristösuojelulainsäädännön uudistuksista”, Karttunen toteaa.
Jyväskylän yliopiston professori Juha Karjalainen Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta kuitenkin toteaa, että ulosteperäisissä jätöksistä ei kalastuksen tai pyydettyjen kalojen ravinnoksi käyttämisen kannalta ole juuri muuta kuin esteettistä haittaa.
”Ulosteperäiset bakteerit eivät vedestä kulkeudu kalan lihaan. Tietysti jos perattua kalaa pyynnin jälkeen käsitellään tai huuhdellaan vedellä, jossa on ulosteperäisiä bakteereita voi kontaminaatiota tapahtua”, Karjalainen toteaa.
”Ulosteperäiset bakteerit eivät vedestä kulkeudu kalan lihaan.” Juha Karjalainen
Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtajalta kuitenkin riittää ymmärrystä kalastajalle.
”Aivan varmasti yksittäistä kalastajaa etoo tieto jätevesipäästöstä ja jos vielä tulee näköhavainto kikkareista, niin en ihmettele kalastusinnon häviämistä”, Karttunen toteaa.
”Päästö ei ole osakaskuntien kausiluvan myyjän syytä, joten vaikea on nähdä myyjätahon korvausvelvollisuutta. Mielelläni näkisin päästön aiheuttajille jonkinlaisen edesvastuun, vaikka miten olisi inhimillisestä virheestä kysymys”, Karttunen sanoo ja muistuttaa samaan hengenvetoon, että kokonaisuuden kannalta yksittäiset päästöt ovat tietysti vain jäävuoren huippu verrattuna kokonaisten reittivesistöjen pilaamiseen.
Bio- ja ympäristötieteiden professori tähdentää myös sitä, että puhdistamattomat jätevedet sinällään rehevöittävät vesistöjä ja sikäli vaikuttavat kalojen elinoloihin, kuten happioloihin, pohjan limoittumiseen ja soraikkojen tukkeutumiseen. Se voi tietysti johtaa ajan kuluessa lajiston muutoksiin ja suosia esimerkiksi särkikalojen runsastumista.
”Jokivesiin tapahtuvat lyhytaikaiset jätevesien vahinkopäästöt eivät välttämättä aiheuta pitkäaikaisvaikutuksia, mutta totta kai kyse on siitä, miten isosta joesta ja isosta päästöstä on kyse.”
”Valitettavasti yksittäiset päästöt johtavat vain harvoin yksityiselle korvattaviin vahinkoihin”, toteaa Kalatalouden keskusliiton juristi Rasmus Åkerblom.
Hänen mukaansa yksittäiselle kalastajalle tai vesialueen omistajalle tehokkaampi tapa puuttua tällaisiin päästöihin on ilmoittaa päästöistä valvoville viranomaisille. Ilman tietoa päästöistä tilanteet pitkittyvät, kuten kesällä 2024 Pellossa rikkoutuneen pumpun takia Tornionjokeen ilmeisesti kuukausitolkulla päätyneet puhdistamattomat jätevedet osoittavat.
”Vesiluonnon kunnosta riippuvaisena toimintana kalatalouden näkökulmasta oikeudelliset ongelmat ovat kuitenkin yksittäisten päästöjen aiheuttamien vahinkojen sijaan vanhojen ympäristö- ja vesilupien nykytiedon valossa riittämättömissä lupaehdoissa, uusiin toimintoihin liittyvien haittojen tunnistamisen ongelmissa sekä hajakuormitukseen liittyvän sääntelyn puutteissa”, Åkerblom summaa.
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
