Metsiä terveyslannoitettiin viime vuonna ennätyksellisen paljon – yksi maakunta erottuu

Terveyslannoituksia toteutettiin viime vuonna metsätalouden metka-tuella noin 18 400 hehtaarilla. Suomen metsäkeskuksen tuoreen tiedotteen mukaan lannoituspinta-ala kasvoi noin 8 000 hehtaarilla edellisvuodesta.

Metsänomistajat tekivät viime vuonna metsissään myös ennätyksellisen paljon boori- ja tuhkalannoituksia. Boorilla lannoitettiin noin 12 200 hehtaaria ja tuhkalla noin 6 200 hehtaarilla.

Metsäkeskus maksoi viime vuonna terveyslannoituksiin 3,6 miljoonaa euroa metsätalouden tukea.

Metsäkeskuksen metsänhoidon johtavan asiantuntijan Markku Remeksen varovaisen arvion mukaan vuoden 2025 terveyslannoitukset lisäävät metsien kasvua jopa yli 500 000 kuutiometrin verran.

”Tulevaisuudessa puuston lisäkasvusta saadaan hakkuutuloja arviolta noin 27 miljoonaa euroa. Kolmen prosentin korkokannalla laskettuna tulevien hakkuutulojen nettonykyarvo olisi noin 10,7 miljoonaa euroa”, Remes kertoo.

”Terveyslannoituksen vaikutuksesta myös arvokkaan tukkipuun määrä lisääntyy vähintäänkin noin 15 prosenttia ja puustotuhot vähentyvät.”

Metsäkeskus muistuttaa tiedotteessaan, että oikeaan aikaan toteutettu terveyslannoitus on paitsi yksi taloudellisesti kannattavimmista metsänhoitotoimista myös samalla hyvä ilmastoteko. Lannoituksilla voidaan lisätä metsien kasvua ja hiilinielua.

Maakunnista ahkerimmin terveyslannoitusta tehtiin viime vuonna Pohjois-Savossa. Maakunnassa tehtiin yli kolmannes koko maan terveyslannoituksista ja lähes puolet boorilannoituksista.

Seuraavaksi eniten boorilannoituksia tehtiin Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa.

”Tähän on selvä syy. Itä-Suomen metsissä on runsaasti boorinpuutoksesta johtuvia kasvuhäiriöitä, joita voi korjata lannoituksella”, Remes kertoo tiedotteessa.

Boorilannoituksista suurin osa toteutettiin rehevien maiden kuusikoihin. Mäntyvaltaisten metsien osuus oli 15 prosenttia.

Rauduskoivikoissa boorilannoituksia tehtiin koko maassa hieman yli sadalla hehtaarilla.

Vähiten terveyslannoitusta tehtiin Metsäkeskuksen mukaan Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilla.

Eniten tuhkalannoituksia tehtiin Pohjois-Pohjanmaalla, lähes puolet koko maan tuhkalannoituksista.

Myös Kainuussa, Pohjois-Savossa, Lapissa ja Etelä-Pohjanmaalla tuhkalannoitettiin ahkerasti. Vähiten tuhkalannoitusta tehtiin Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa.

Suurelta osin tuhkalannoitusta tehtiin varttuneissa suometsissä. Tuhkalannoitusalasta vain noin neljännes tuhkalannoitetusta alasta oli nuoria metsiä tai taimikoita. Noin 90 prosenttia tehtiin rämeille ja 10 prosenttia korpiin.

Tuhka vauhdittaa puiden kasvua vähentämällä maaperän happamuutta, jolloin turpeessa olevat ravinteet tulevat paremmin puiden käytettäväksi.

Tuhkalannoituksella voidaan Metsäkeskuksen mukaan parhaimmillaan vaikuttaa myös vesistöjen kuntoon.

”Kun lannoituksen seurauksena puuston kasvu lisääntyy, puut myös haihduttavat enemmän vettä ja kuivattavat maata. Se voi vähentää tai ainakin siirtää myöhemmäksi kunnostusojitusten tarvetta. Näin vähenee myös ojitusten kiintoaine- ja ravinnekuormitus vesistöihin. Vesistöjen varteen jätetään aina suojavyöhyke, jolle ei levitetä lannoitetta”, kertoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka tiedotteessa.