Haluaisitko pihapuun paikalle nurmikon ja kasan klapeja? Täyden palvelun metsuri hoitaa homman

Lahden Villähteen kylässä asuvan Janne Storlöparen yritys Lahden Metsuri- ja Sahauspalvelu ky:n toiminta alkoi sahauspalveluna vaakavannesahalla vuonna 2012. Ensin sahattiin omiin tarpeisiin, mutta varsin pian lähialueen ihmiset alkoivat kysellä, olisiko heidän tukkejaan mahdollista jalostaa laudoiksi ja lankuiksi. Sahattavaa riitti, mutta yhä useammin tukit olivatkin vielä pihoissa pystyssä.

”Eipä siinä muu auttanut, kuin mennä metsäkouluun ja kouluttautua metsuriksi, jotta puun kaadot onnistuisivat turvallisesti. Tämän jatkoksi suoritin vielä arboristin ammattitutkinnon”, Storlöpare muistelee.

Koneurakointi Nurmela oy:n Markus Nurmela heitti kuorman koivupöllejä Janne Storlöparen pihalle. Kuva: Visa Vilkuna

Moni investoi omiin koneisiin paljonkin, vaikka niiden käyttö jää vähäiseksi. Kokonaistaloudellinen ajattelu on kuitenkin lisääntymässä ja aiemmin itse tehtyä työtä tarjotaan nyt yhä useammin ammattilaisille.

Storlöparen asiakaskunta jakautuu kahteen ryhmään. Toisessa päässä ovat nuoret, joita kiinnostavat vain valmiit klapit. Eikä nuorten aika eikä intokaan riitä opetella vaativaa puiden kaatamista ja pilkkomista. Toisessa päässä ovat ikääntyneemmät ihmiset, joilla olisi ammattitaitoa ja kiinnostusta, mutta fysiikka tulee vastaan.

Kuluva vuosikymmen on klapikaupassa ollut rajua muutosten aikaa. Koronan aikana ihmisillä oli aikaa tehdä omia hommia. Pihapiiriä katseltiin tarkemmin ja hieman toisella silmällä kuin aiemmin. Pelkät puiden kaadot lisääntyivät, jolloin pilkkominen ja loppusiivous jäi tontin omistajalle.

Koronan hellittäessä muun palvelun kysyntä jälleen lisääntyi. Venäjän hyökkäyssodan myötä energian hinta pomppasi ja puun energia-arvo huomattiin toden teolla kotitalouksissakin. Nyt oksistakin halutaan usein tehdä polttopuita.

Raaka-aineen hinta nousi eivätkä klapiyrittäjät saaneet tarpeeksi etenkään koivua. Markkina kuumeni, jolloin moni yrittäjä löi hanskat tiskiin. Storlöparen mielestä on lähes mystistä, että vain koivu tuntuu kelpaavan klapien ostajille. Puun lämpöarvo ei ole yksinomaan puulajisidonnainen, vaan se riippuu muun muassa kasvupaikasta ja -nopeudesta.

”Kaikki puu palaa ja lämmittää”, Storlöpare kiteyttää.

Jos kaadettava puu on järeä ja etenkin jalopuu, tarjoamme lisäpalveluna rungon jatkojalostusta laudoiksi ja lankuiksi, Janne Storlöpare sanoo. Kuva: Visa Vilkuna

Klapeja myytiin firmasta parhaimpana vuonna puunkaadon sivutoimena noin 700 mottia, mutta Storlöpare katsoi kuitenkin järkevämmäksi jättää klapikaupan. Kun laskee tarkasti raaka-aineen hinnan, klapien tekoon, varastointiin ja kuljetuksiin tarvittavan ajan ja polttoaineen, niin ei siinä yrittäjälle kaksista siivua jää.

Yrittäjä harmittelee Suomessa myytävien yksinkertaisten klapikoneiden vaatimatonta tehoa. Suuria pihapuita pitäisi jalostaa kerralla moneen osaan ja yhdellä työnnöllä. Nyt isot puut jäävät sahaukseen tai hakekäyttöön. Myös turvastandardeista johtuvat koneiden tekniset toteutukset hidastavat merkittävästi klapien tekoa ja luonnollisesti lisäävät kustannuksia.

”Markkinoilla on isojakin puita halkaisevia koneita, joka pilkkoo puun neljään tai kuuteen osaan. Tällöin klapeja pitää palauttaa useampaan kertaan uudestaan pilkottavaksi. Tällä systeemillä polttopuuhun tulee ehdottomasti liikaa kintaanjälkiä ja polttoainekustannukset nousevat”, Storlöpare perustelee.

Yrittäjän suunnitelmissa on Naarvan H60:n tai vastaavan koneen hankinta, sillä se halkaisee jopa 60 senttisen pöllin 24 osaan kertapainalluksella. Koneen halkaisuvoima on 37 tonnia.