• Nyt se on laskettu: Tämä on Suomen metsien rahallinen arvo

    EU-asetus toi velvoitteen metsätilinpidon raportointiin.
    Tilaajalle
    Tärkeimmät metsätiedot ovat nyt vertailukelpoisia muiden EU-maiden kanssa.
    Tärkeimmät metsätiedot ovat nyt vertailukelpoisia muiden EU-maiden kanssa. Kuva: Johannes Wiehn
    Metsä|Talous
    14.10.202509:50
    Jukka Hämäläinen

    Luonnonvarakeskus (Luke) on käynnistänyt uuden metsätilinpidon tilaston julkaisemisen. Ensimmäisten tietojen mukaan vuonna 2023 Suomen metsien puuston arvo oli 123 miljardia euroa ja paljaan maan arvo 50 miljardia euroa.

    Ympäristötilinpitoa koskevan EU-asetuksen laajenemisen myötä kaikki jäsenmaat velvoitettiin toimittamaan vuosittain metsätilinpitotiedot Euroopan unionille. Suomi raportoi tänä syksynä vuosien 2022 ja 2023 tiedot. Metsätilinpito muodostaa EU:n jäsenmaat kattavan järjestelmän, jonka tiedot ovat vertailukelpoisia maiden välillä, Luke kertoo tiedotteessa.

    Suomen metsätilinpidosta selviää, että metsätalous- ja puunkorjuutoimialan tuotos perushintaan oli 6,8 miljardia euroa. Tästä raakapuun osuus oli 1,4 miljardia. Luvut ovat ennakkotietoja.

    FAO:n metsän määritelmän mukainen Suomen metsäpinta-ala oli 22,5 miljoonaa hehtaaria, josta puuntuotantoon oli käytettävissä 19,2 miljoonaa hehtaaria. Suomen metsissä oli puuta 2,6 miljardia kuutiometriä.

    Metsissä pystyssä olevan puuston (mukaan lukien kuollut puu) arvoksi saatiin 123 miljardia euroa, josta puuntuotannon maan puuston osuus oli 110 miljardia euroa. Metsien paljaan maan arvoksi laskettiin 50 miljardia euroa. Tästä puuntuotannon maan osuus oli 46 miljardia euroa.

    "Maapohjan teoreettisen arvon laskenta tuottaa metsätilastoa, jollaista Suomen metsätilastoissa ei ole ennen julkaistu", toteaa yliaktuaari Aarre Peltola Lukesta.

    Valtaosa metsätilinpidon tiedoista perustuu jo olemassa oleviin tilastoihin. Esimerkiksi Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tietoja on tuotettu jo yli sata vuotta.

    Uutta on paljaan maan ja puuston arvon laskenta. Paljaan maan arvo lasketaan MOTTI-ohjelmistolla simuloimalla metsän kehitystä lähtötilanteesta, jossa ei ole puustoa. Arvo perustuu maakunnittain ja kasvupaikkatyypeittäin laskettuihin nettotulojen nykyarvoihin, joissa käytettiin kolmen prosentin korkokantaa.

    Metsätilinpito tuottaa kansainvälisesti harmonisoitua tietoa metsien pinta-alasta, puuston määrästä ja arvosta. Arviot perustuvat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n metsän määritelmään, joten ne eivät ole vertailukelpoisia kansalliseen metsävaratilastointiin.

    Tiedot julkaistaan vuosittain koko Suomea koskevina. Metsät jaetaan puuntuotannon maahan ja puuntuotannon ulkopuoliseen maahan. Metsävaratietojen osalta tilaston kattavuus on rajallinen, ja monipuolisempi kuva metsistä saadaan kansallisista metsätilastoista.

    Lisää aiheesta
    • ”Tämä puusto on luultavasti syntynyt luontaisesti ja puut ovat riukuuntuneet”, metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija Jonne Hänninen mittailee.

      Metsänhoito | Mäntyriu’uista on vaikea saada kunnon metsää – Näin suuri osa Suomen metsistä on jäänyt hoitamatta

      Tilaajalle
    • Hankitut metsäkiinteistöt ovat valtion maiden sisällä, rajoittuvat valtion maihin tai sijaitsevat valtion maiden välittömässä läheisyydessä.

      Metsä | Metsähallitus osti neljällä miljoonalla maata Itä-Suomesta

    • Pyhä-Häkin kansallispuistossa Keski-Suomessa on säilynyt metsää, johon ihminen ei ole juurikaan koskenut. Puut ovat saaneet järeytyä rauhassa.

      Ympäristö | Tällainen Suomi olisi ilman metsätaloutta – olisivatko luonnontilaiset metsät silloin parempi hiilivarasto?

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Suomen metsät
    metsätilinpito
    Luonnonvarakeskus
    EU-asetus
    metsätalous
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
    • 7

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua