Vanhoissa metsissä puut kaatuvat hiljalleen yksitellen tai joukolla myrskyssä. Lahopuinakin ne ylläpitävät hiilivarastoa pitkään ja tarjoavat elinympäristön monille muille lajeille. Kuva: Petteri Kivimäki
Tällainen Suomi olisi ilman metsätaloutta – olisivatko luonnontilaiset metsät silloin parempi hiilivarasto?
Ajatusleikissä Suomen maankamaran peittäisi luonnontilainen ikimetsä eikä maan talouskaan olisi entisensä.Tilaajalle
Pyhä-Häkin kansallispuistossa Keski-Suomessa on säilynyt metsää, johon ihminen ei ole juurikaan koskenut. Puut ovat saaneet järeytyä rauhassa. Kuva: Tiia Kuokkanen / MetsähallitusMiltä Suomessa näyttäisi, jos meillä ei olisi ollenkaan metsätaloutta eikä metsänhoitoa?
Suomalaista aitoa vanhaa luonnonmetsää on eteläisessä ja keskisessä Suomessa enää harvoissa paikoissa. Lähdetään hakemaan mallia Saarijärveltä, jossa Pyhä-Häkin kansallispuistosta löytyy lähes koskematon metsä.
Pyhä-Häkin metsät ovat valtaosiltaan luontaisesti syntyneitä, kulojen ja myrskyjen muokkaamia. Männiköt ikipetäjineen ja keloineen ovat keski-iältään jopa 300-vuotiaita. Iäkkäimmät puuvanhukset syntyivät 1500-luvun lopulla.
Pyhä-Häkin metsäpalohistoria tunnetaan vuodesta 1508 lähtien, kansallispuiston verkkosivuilla kerrotaan. Kaikkiaan 44 kuloa on vaikuttanut puulajien menestykseen. Todellinen suurpalo koettiin pitkänä, kuumana kesänä 1858.
Osa metsästä on tasaikäistä männikköä, joka syntyi suurpalon seurauksena, kun harjumetsä uudistui kertaheitolla.
Vanhassa metsässä elää myös monipuolinen eläinlajisto.
”Myös vesistöt hyötyisivät luonnontilaisista metsistä. Monen mökkijärvi olisi nykyistä kirkkaampi.” Liisa Toopakka
Jos Suomen kaikki metsät olisivat luonnontilaisia, koskemattomat metsät leviäisivät laajoina, yhtenäisinä alueina kautta maan, maalailee Suomen luonnonsuojeluliiton monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka.
”Puusto olisi vanhempaa, ja kookkaita puita sekä lehtipuuvaltaisia metsiä ja lahopuuta olisi enemmän.”
Suuri muutos näkyisi myös soilla ja vesistöissä.
”Ilman suo-ojituksia metsämaiseman rinnalla olisi nykyistä enemmän vähäpuustoisia soita. Suoluonnon lisäksi vesistöt ja pienvedet hyötyisivät luonnontilaisista metsistä. Monen suomalaisen mökkijärvi olisi kirkkaampi.”
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää pohtii metsänkiertoa ja -tuhoja. Esimerkiksi kuuselle soveliaat kankaat päätyisivät kuusivaltaisiksi metsiksi, joissa puuryhmiä aikanaan kuolisi ja lahoaisi tai koko metsä palaisi. Sen jälkeen kiertokulku alkaisi uudesta lehtipuusukupolvesta.
”Metsissä esiintyisi jossain määrin häiriödynamiikkaa, mikä aiheutuisi esimerkiksi tuulenkaadoista, ajoittain toistuvista myrskyistä, lumituhoista ja hirvituhoista. Ilmaston lämmetessä juurikääpä ja kirjanpainajatuhot voivat lisääntyä. Toisaalta metsänkäsittelyn puuttuminen ja monimuotoinen kilpaileva sienilajisto voisi hillitä juurikäävän leviämistä.”
Mäkipää ei usko, että luonnonmetsiin kuuluvat metsäpalot äityisivät täällä pahoiksi Kanadan tapaan edes ilmastonmuutoksen myötä.
”Palot jäisivät paikallisiksi koska meillä on paljon järviä ja luonnontilaisessa maisemassa myös runsaasti märkiä soita.”
Metsäpalo on raju, mutta metsälle luonnollinen tapa uudistua. Kuva: Kimmo HaimiIkimetsän peittämä Suomi on lopulta helppo kuvata verrattuna siihen, mitä metsäelinkeinon puuttuminen tarkoittaisi yhteiskunnalle.
”Metsätalouden ja -teollisuuden osuus on historiallisesti kattanut lähes koko Suomen viennin. Viennin kotimaisen arvonlisän osuus on yhä toimialoista suurin, sillä tuotannon arvoketjut syntyvät pitkälti kotimaassa ja johtavat suuriin kerrannaisvaikutuksiin. Tämä mahdollistaa suomalaisten hyvinvointia työpaikkoina, kantorahatuloina, verotuloina ja yritysten investointeina”, talouspolitiikan ja metsäekonomian asiantuntija Emil Lemström Metsäteollisuus ry:stä toteaa.
Metsäteollisuuden bruttovienti oli noin 15 miljardia euroa vuonna 2022. Summaa voi verrata vaikka valtion tämän vuoden talousarvioon, jossa menot ovat 88,8 miljardia.
Metsäteollisuuden puuttuminen näivettäisi maan taloutta niin, ettei ehkä olisi enää mahdollista puhua hyvinvointivaltiosta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat nykyistä paljon heikommat.
Metsäsektori on merkittävä työllistäjä. Vuonna 2021 koko metsäsektorin suora työllisyysvaikutus oli 59 600 työpaikkaa ja epäsuora 95 700.
Suuri osa metsäsektorin työpaikoista jakautuu ympäri Suomea. Voi vain kuvitella, miten hiljaista maaseudulla ja tehdaspaikkakunnilla olisi ilman niitä.
Maailma tuskin pärjäisi ilman vessapaperia ja pahvilaatikoita, joten raaka-aine niihin tulisi jostain muualta.
”Metsiä kohtaisivat ajoittain metsäpalot tai muut vastaavat häiriötekijät.” Raija Mäkipää
Jos metsiämme ei käytettäisi, olisivatko Suomen hiilivarastot suuremmat kuin nykyisissä talousmetsissä?
Kyllä olisivat, vastaa Mäkipää.
”Jos nyt lopetettaisiin metsätalous ja metsänhoito kuin seinään, metsät kasvaisivat entistä tiheämpinä ja puut saisivat järeytyä rauhassa. Hiiltä varastoituisi myös lahoavaan puuhun ja maaperään.”
Metsän vanhinta puustoa edustava kelojäärä pysyi pitkään pystyssä, vaikka metsä ympärillä ehti jo uudistua. Kuva Pyhä-Häkistä. Kuva: Maija Mikkola / Metsähallitus”Jos simuloidaan kiertoaikoja, luonnontilaisen metsän hiilivarasto säilyy isompana hamaan tulevaisuuteen. Siitäkin huolimatta, että metsiä kohtaisivat ajoittain metsäpalot tai muut häiriötekijät.”
Vaikka Mäkipään ja hänen kollegoidensa simuloinneissa on oikeastikin mukana tällainen vaihtoehto, jossa kaikki metsät saavat kasvaa rauhassa, ei kukaan hänen mukaansa oikeasti ehdota, että metsätaloudesta pitäisi luopua.
”Eivät edes ympäristöjärjestöistä tiukimmat. Ajatus on niin epärealistinen.”
Saariselän Iisakkipään luontopolun varrella kasvava satoja vuosia vanha mänty on muodostanut suojakseen kilpikaarnan. Kuva: Jukka HämäläinenNiin, millainen metsien käsittelyn muutos sitten riittäisi ympäristöjärjestöille? Kysytään Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajalta Tapani Veistolalta.
”Meidän mielestämme on tärkeää, että metsät ovat monimuotoisia ja elinvoimaisia; että eri luontotyypit säilyvät ja metsälajit turvataan. Metsien pitää olla myös kytkeytyneitä toisiinsa.”
”Emme me ole metsätaloutta lopettamassa. Kunhan näistä ja kohtuullisesta 55–60 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärästä huolehditaan, muuten metsiä voidaan kestävästi käyttää.”
Myös Mäkipää lohduttaa, että metsien eri käyttömuotojen välille löytyy kompromisseja ja metsänhoitomalleja, joilla turvataan sekä monimuotoisuutta että ilmastoa.
”Kyllä niitä tulee, niitä on tutkijoiden pöydillä parhaillaan.”
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
