
Suomen riistakeskus myönsi 10.7. tälle metsästyskaudelle vain kymmenen poikkeuslupaa karhun kannanhoidolliseen metsästykseen. Myönteisiä ratkaisuja saatiin vain Lieksassa. Muihin hakemuksiin riistakeskus teki kielteisen päätöksen.
Hakemuksissa suurin puute riistakeskuksen mukaan oli kannanhoidollisella metsästyksellä tavoiteltavan päämäärän täsmällinen perusteleminen. Oikeuskäytännön mukaan päämäärä on perusteltava hakemusaluekohtaisesti.
Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan ainakin Ilomantsin hakemukseen kielteisen päätöksen saanut yhteisluvan hakija Markus Ahponen on tehnyt riistakeskuksen päätöksestä valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus kumoaa Suomen riistakeskuksen päätöksen ja hakijalle myönnetään haetut luvat, tai asia palautetaan Suomen riistakeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.
Valitusta perustellaan sillä, että hallintolain mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset ja ohjattava tarvittavassa määrin hakijoita hakemuksen laatimisessa.
Tavallisilla metsästäjillä ei ole valituksen mukaan mahdollista perehtyä asian kansainväliseen sääntelyyn ja tieteelliseen tietoon hakemuksensa hyväksymisen varmistamiseksi.
Valituksen on laatinut Metsästäjäliiton lakimies ja liitto vastaa myös valituksesta aiheutuvista kustannuksista.
Suomen riistakeskuksen mukaan suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen tiukentunut oikeuskäytäntö ohjasi vahvasti lupaharkintaa. Jo maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnoksen taustamuistion mukaan karhukannan kannanhoidollisen metsästyksen sallimisen edellytykset eivät tuomioistuinten viimeaikaisten ratkaisujen näkökulmasta toteudu.
Lieksaan myönnetyn kannanhoidollisen karhun poikkeusluvan osalta riistakeskus katsoi, että vain Lieksan hakemuksessa oli kuvattu luontodirektiivin mukainen hyväksyttävä päämäärä, johon poikkeusluvalla pyritään. Lieksan hakemuksessa päämääräksi oli kirjattu karhukannan suojelu edistämällä ihminen–karhu -rinnakkaiseloa, tasapainottamalla karhukannan aiheuttamia sosioekonomisia vaikutuksia ja pyrkimällä torjumaan ihminen–villieläin -konfliktin eskaloituminen.
Karhun metsästyskausi alkaa 20. elokuuta. Poikkeuslupahakemuksia tuli aiempia vuosia vähemmän, yhteensä 23 kappaletta. Suurin osa hakemuksista tuli Suomen tiheimmän karhukannan alueelta Itä-Suomesta.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
